MITALIN TOINEN PUOLI | Vihdoin myös kantasuomalaisiin lapsiin kohdistettu väkivalta otetaan vakavasti ja siihen puututaan.

0

Kansanedustaja Sanna Antikainen (PS) on jättänyt tänään hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän pyytää hallitusta kokoamaan alle kaikki ne toimet, joilla puututaan erityisesti maahanmuuttajataustaisten nuorten kantasuomalaisiin lapsiin ja nuoriin kohdistaman väkivaltarikollisuuden torjumiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi.

On hyvä, että sisäministeri Mari Rantanen on jo ilmoittanut, että hän aikoo kutsua koolle ministeriöön keskeiset sidosryhmät ja viranomaiset pääkaupunkiseudulta. Oikeusministeri Leena Merenjohtamaan oikeusministeriöön on perustettu nuoriso- ja jengirikollisuuden työryhmä, joka tutkii poikkihallinnollisia toimenpiteitä ongelmien ratkaisemiseksi. Hallitus on sitoutunut ottamaan käyttöön tarvittavat keinot nuoriso- ja jengirikollisuuden määrätietoiseksi torjumiseksi ja vähentämiseksi. Sisäministeri on hiljattain ehdottanut muun muassa eräänlaisia pistokokeena tehtäviä ruumiintarkastuksia yhdeksi keinoksi suitsia nuorisorikollisuutta. Pidän ehdotusta erittäin kannatettavana, Antikainen sanoo.

Antikainen huomauttaa, että nuorten väkivalta- ja ryöstörikollisuus ovat eskaloituneet huolestuttavalla tavalla viime vuosien aikana. Poliisin tämän vuoden elokuussa julkaistussa raportissa todetaan, että nuorten epäillyksi tekemät ryöstöt ovat lisääntyneet alkuvuodesta lähes 40 prosentilla ja pahoinpitelyrikosten määrä on kasvanut noin 25 prosentilla. Niitä on kirjattu tammi-kesäkuun aikana lähes viisi tuhatta.

– Alaikäisten rikosepäilyjen määrä on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2015. Ulkomaalaistaustaisten nuorten rikostaso on selvästi korkeampi kuin suomalaistaustaisilla nuorilla. Poliisi on aiemmin kertonut, että katujengien jäsenistä suurin osa on ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajia, pääosin nuoria miehiä. Tilastojen mukaan myös ulkomaalaistaustaisten ryöstöistä epäiltyjen alaikäisten osuus on ollut kasvussa ja ulkomaalaistaustaisten nuorten rikosepäilyjen määrä on 2,8-kertainen verrattuna suomalaistaustaisiin, Antikainen sanoo.

Sosiaalisessa mediassa on ollut viime aikoina useita väkivaltaista materiaalia sisältäviä videoita, joissa pääasiassa maahanmuuttajataustaisista nuorista koostunut joukko nöyryyttää kantasuomalaisia lapsia tai nuoria eri tavoin. Tilanteisiin liittyy usein väkivallalla uhkaamista tai suoranaista väkivaltaa.

– Videoilla esiintyy lapsia ja nuoria. Videoissa näkyvien nuorten alistava ja nöyryyttävä väkivalta on ollut rajua. Uhreille se on erittäin pelottavaa ja traumaattista. Pahoinpitelyvideoissa nuori tai nuoret hyökkäävät tavallisesti yhden uhrin kimppuun. Tekoihin liittyy usein olennaisesti nöyryyttäminen ja häpäisy, Antikainen sanoo.

– Tekijät voivat esimerkiksi pakottaa uhrin suutelemaan ja nuolemaan kenkiään tai polvistumaan. Tämänkaltainen erityisesti monissa tapauksissa maahanmuuttajataustaisten nuorten harrastama väkivalta kantasuomalaisia lapsia ja nuoria kohtaan on selkeästi lisääntynyt ja sitä esiintyy erityisesti pääkaupunkiseudulla, mutta myös muualla Suomessa. Näin ei voi jatkua.

Helsingin Sanomat uutisoi 31.8. että Satakunnan Kansan toimitus oli saanut haltuunsa neljä videota Säkylästä, jotka kaikki kuvaavat väkivaltaista tapahtumaketjua. Videoita oli kuvattu useista eri tilanteista, joissa uhria lyödään ja potkitaan ja häntä pyritään nöyryyttämään eri tavoilla.

– Videoilla nöyryytys ja siitä nauttiminen ovat erityisen vahvassa roolissa. Uhri pakotetaan usein polvistumaan uhkaajiensa edessä. Osassa videoista uhrin poistuminen estetään kerääntymällä joukolla tämän ympärille. Uhri itse on tavallisesti alistuva ja jos mahdollista hän yrittää päästä pois tilanteesta. Tämänkaltainen rikollisuus on saamassa yhä julmempia muotoja. Tilanne on jo kestämätön ja siihen on puututtava vaikuttavilla toimenpiteillä, Antikainen sanoo.

Antikaisen mukaan osa maahanmuuttajista on tuonut mukanaan Suomeen uudenlaisen katuväkivaltakulttuurin, jossa satunnaisia ihmisiä ryöstetään ja hakataan.

– Jo muutaman vuoden ajan on muodostunut rikollinen suuntaus, jossa merkkivaatteet tai kengät varastetaan nuorelta uhrilta. Uhreina ovat yhä enenevissä määrin kantasuomalaiset lapset ja nuoret.

Useat vanhemmat ja myös muu väestö ovat äärimmäisen huolestuneita edellä kuvatun rikollisuuden muodon lisääntymisestä eikä tapausten todellista määrää tiedetä. On todennäköistä, että moni lapsi ja nuori ei uskalla kertoa rikoksista.

– On tapauksia, joissa uhri ei ole halukas selvittämään poliisille, keitä rikoksentekijät ovat. Poliisi on myös arvioinut tiedotusvälineissä, että vain osa ryöstöistä tulee poliisin tietoon, koska nuoret pelkäävät usein kertoa joutuneensa uhriksi. Taustalla voi vaikuttaa pelko kostosta tai uhria on saatettu uhkailla sellaisella. Vain vakavimmat väkivaltatilanteet pääsevät uutisiin, Antikainen muistuttaa.

– Tiedotusvälineissä on käsitelty kattavasti alaikäisten ja nuorten väkivaltarikosten kasvua, mutta siellä on jätetty täysin huomioimatta maahanmuuttajataustaisten nuorten kohdistama väkivalta kantasuomalaisiin lapsiin ja nuoriin. Ilmiöstä vaikenemisen on loputtava. Meidän on yhteiskuntana kyettävä turvaamaan lastemme arki, elämä ja tulevaisuus ja siksi perussuomalaiset istuvat hallituksessa, jotta voimme vaikuttaa politiikan ja lainsäädännön kautta myös tähän asiaan.


 

 

Digi-terveysasema Kuusiolinna 700x

JÄTÄ KOMMENTTI