Pentti Hautala/ J-Pnews
Alavus/Töysä
Otsikossa mainitun, töysäläisen opettaja Einari Vuorelan teksti on kirjoitettuna Töysän sankarihautausmaalla sijaitsevan suuren graniittikivestä veistetyn Leijona-patsaan etuseinämään. Lisäksi 9 vapaussodassa kaatuneen töysäläisen nimet. Ikää paadella on jo 100 vuotta.
Sankarihauta-alueella sijaitsee myöskin vuosina: 1930-1940 ja 1941-44, talvi- ja jatkosodissa kaatuneiden sankarimuuri. Siihen on tallennettuna 154 töysäläisen sankarivainajan nimet, sekä tiedot syntymä- ja kuolin ajankohdista.
Leijonapatsaan 100-vuotisjuhlaa vietettiin sunnuntaina klo.13 alkaneen Jumalanpalveluksen yhteydessä. Kirkossa saarnasi pastori Tarja Takala-Luostarinen, Kanttorina toimi Paula Setälä. Päivän epistolan luki Aila Mursula ja rukouksen Pirkko Raja-aho. Komealla laulajan äänellään nostatti kirkkoväen juhlamieltä Taneli Korkatti.
Opetusneuvos, Alavuden seurakunnan Töysän alueneuvoston vpj., Ritva Sorila esitteli puheessaan 100-vuotiaan Leijonapaasin-patsaan- ja samalla myöskin 71 vuotta sitten pystytetyn sankarimuurin historiaa.
-Vuonna 1919 Töysän Suojeluskunta esitti aloitteen Töysän kunnalle muistopatsaasta sankarihautausmaalle. Aloitetta vauhditettiin rahaston perustamisella. Siihen kerätiin rahaa mm. iltamilla, myyjäisillä ja keräyksillä. Lisäksi kassaa kartutti kunnan avustus.
-Vuonna 1921 suojeluskunnan puheenjohtaja Terho Mannerin johtaman hankkeen toimikunta valitsi saapuneista ehdotuksista Martin/Heinäsen suunnitelaman patsaan. Sen aiheena oli nouseva leijona.
Sopimus harmaan, graniittisen patsaan valmistamisesta ja aikataulusta tehtiin vuoden 1922 syksyllä hämeenlinnalaisen Heinäsen kiviveistämön kanssa. Hinnaksi sovittiin 30 000 markkaa. Patsas valmistui sopimuksen mukaan, paikalleen asennettuna vuoden 1923 kesäkuun lopussa.
Noin kaksimetriä korkean graniittineliön päälle on muotoiltu nouseva leijona. Jo otsikossa mainitun tekstin lisäksi toisella puolen on kirjoitettuna: ”Vapaussodan sankareille kotiseutu pystytti”. Kolmannelle ja neljännelle sivulla on yhdeksän töysäläisen sankarivainajan nimi.
Ritva Sorila kertoi, että leijona sijoitettiin alkujaan katsomaan itään päin. Jossakin vaiheessa on se on käännetty katsomaan länteen päin.
– Mistään en ole saanut selvitettyä koska kääntö on tapahtunut. Arvelen sen ajoittuva siihen aikaan, kun pienet sankarivainajien ristit poistettiin ja alueelle laitetiin sankarimuuri.
Patsaan paljastusjuhla järjestettiin 8.7.1923. Sen otti seurakunnan puolesta vastaan pastori Frans Kärki. Luovuttajana toimi Terho Manner.
Nyt 100-vuotisjuhlassa kuultiin katkelmia vuoden 1923 juhlista. Olavi Hankaniemi, tulkitsi Terho Manneria. – Pirkko Raja-aho, (Artturi Leinosta) ja Tarja Ylimäki (Frans Kärki).
Kirkosta siirryttiin kunniakäynnille sankarihaudoille, jossa vartiossa olivat Töysän reserviläisjärjestöjen edustajat: Timo Ala-Kanto, Reima Ala-Salmi, Jorma Toopakka ja Matti Huvila.
Makasiinissa nautittiin seurakunnan täytekakkukahvit, Hilkka Rinta-Polarin ja Pirkko Raja-ahon huolehtiessa tarjoilusta. Tarja Ylimäki ja Tarja Takala-Luostarinen puhuvat. Kirkossa, sankarihautausmaalla ja makasiinissa laulettiin 1920-luvun virsiä. Mieleenpainuvan ja menneisiin tapahtumien ajatuksia herätelleen juhlan järjestelystä vastasi Alavuden seurakunta ja Töysän aluetoimikunta.
Kuvat: Pentti Hautala
