Rami Niemen lähtömessussa koettiin haikeuttakin

0
Rami Niemen lähtökahvit juotiin lähetyskahvilassa, lainaviljamakasiinin satoja vuosia vanhojen hirsiseinien huoneissa.

Pentti Hautala/ J-Pnews
Alavus/Töysä

”Tämä on nyt Alavuden seurakunnan viimeinen messu, omalta kohdaltani, kirkkoherrana täällä Töysän kirkossa. Samalla tunnen haikeita, henkilökohtaisia mielialoja ja tuntemuksia. Tunnen myöskin suurta mielihyvää, niistä kokemuksista, joita olen saanut vajaan vuoden aikana täällä toimiessani täällä.

-Tunnen myöskin suurta mielihyvää, jota olen Alavuden seurakunnan palveluksessa saanut kokea. Ja nyt saan iloita siitä, että teitä on täällä Töysän kirkossa näin paljon. Voin hyvillä mielien siirtyä takaisin Kurikan seurakunnan, Jalasjärven kappeliseurakunnan kappalaiseksi, kesäloman jälkeen.

-Siitä huolimatta, että yhteinen aikamme Alavuden seurakunnan pappina ei ollut kovin pitkä, niin paljon jäi sydämeeni hyvä muistoja täältä Alavuden ja Töysän ajasta.”

Niemi oli tykätty pappi ja hän se näkyi ja kuului seurakuntaisten keskuudesta. Tässä Rami vaihtaa mielipiteitä töysäläisen Irmeli Koivulan kanssa.

Näin iloitsi puheessaan Rami Niemi, Töysän kirkkoon, Jumalanpalvelukseen kokoontuneille seurakuntalaisille. Ja kirkossa olikin aivan kesän ennätysmäärä alavutelaisia ja töysäläisiä.

Lähtösaarnassaan Rami, muistutti olevan ihmisiä, joiden kohdalla ajattelen: kun tuo ihminen tulisi uskoon, mitä kaikkea jumala voisikaan tehdä? On myös ihmisiä, joista ajattelen. ”jos tuo ihminen ei olisi noin uskossa, hän olisi paljon mukavampi.”

-Joitakin kuukausia sitten nämä sanat, joihin sattumalta törmäsin, pysäyttivät minut. Kirjoitin ne tuolloin ylös, että muistaisin myöhemmin. Päivän evankeliumin sanat myöskin pysäyttävät.

-Ahtaasta ja ja avarasta portista sekä laveasta ja kapeasta tiestä, ovat piirtyneet muistiini ilman kirjoittamista varmaan jo teinivuosina. Mainitut portit ovat mieliinpainuvia kuvia ja Jeesuksen sanat kadotuksesta ja elämästä, viittaavat siihen: Tässä on ratkaiseva hetki, -nyt on tosi kyseessä. On valittava oikein. Ei ole varaa joutua harhaan. On pysyttävä totuuden tiellä. On uskottava ja luotettava totuuteen, eikä saa eksyä valheen tielle.

Rami Niemi mainitsi, että ei tiedä minkälainen ihmisyyden mitta hänen kirjoittamansa sitaatin mainitsema ”mukavuus” on? Tuskin kutenkaan ratkaiseva. Vaikka toki pidämme enemmän mukavista kuin ilkeistä ihmisistä. Siitä huolimatta, tuo sitaatti piirtää kuvan kahdenlaisesta uskon tiestä. Toisella Jumala toimii, toisella ihminen tekee.

-Tietenkin Jumala tahtoo, että me löydämme. Kutsutaanhan meitä jatkuvasti uskon vaellukselle. Mutta onko niin, että on myös uskoa, joka luo valheellisen tunteen löytämisestä? Kun ihminen on löytänyt ja haluaa muidenkin löytävän, mitä itse on löytänyt. Hänellä on varaa muuttua itseriittoiseksi, joka ei enää tarvitse ohjausta ja opastusta. Jonka ei enää tarvitse kasvaa eikä kehittyä.

Rami Niemi lähtömessua vietettiin Töysän kirkossa. – Kesäloman jälkeen hän jatkaa syksyllä, Kurikan seurakunnan, Jalasjärven kappeliseurakunnan kappalaisena.

-Onko tämä fariseusten uskoa? Ja eikö se vaani myös kristittyä, tai eritysesti kristittyä. Onko se sitä kun seisotaan nilkat vedessä ja yksi tahtoo opettaa meidät kaikki sukeltamaan? Olenko minä itse tuo onneton, totuudestaan vakuuttunut, joka haluaa pelastaa kaikki kadotukselta?

-Kristityn on kuitenkin suostuttava uskomaan, että Jumala pelastaa. Eikä kukaan meistä. Rakkaus ei ole kotoisin minusta, eikä totuus ole minun hallittavissa.

-On omalle ja toisen hengelliselle elämälle vaarallista unohtaa, että totuus on Jumalan omaisuus. On omalle ja toisen hengelliselle elämälle haitallista unohtaa, että totuus on persoona, jonka sisältö on rakkaus. Kristus itse.

-Kristillinen usko merkitsee heikomman puolelle asettumista ja radikaalia lähimmäisenrakkautta, muistutti Rami Niemi.

Kirkossa toimi kanttorina Lasse Kataja. Lukukappaleet luki Hanna Murtomäki-Kukkola. Seurakunnan lahjan ja kukkaset Rami Niemelle luovuttivat, kirkkovaltuuston pj.  Kari Hämäläinen ja vp. Sari Karhukorpi, sekä kirkkoneuvoston vpj. Hanna Murtomäki-Kukkola.

Kuvat: Pentti Hautala


 

JÄTÄ KOMMENTTI