Keskustan kansanedustaja, Nato PA:n varapuheenjohtaja Mikko Savola Haagista: Naton uudet tavoitteet edellyttävät Suomelta ja koko Euroopalta aitoja tekoja – ylivaalikautinen parlamentaarinen linjanveto puolustusmäärärahojen nostosta aloitettava heti kesän jälkeen

Kansanedustaja Mikko Savola (kesk.) osallistui Naton huippukokoukseen Haagissa NatoPA:n varapuheenjohtajan ominaisuudessa. Savolan mukaan kokouksessa päämiesten toimesta hyväksytty päätöslauselma on vahva viesti liittokunnan yhtenäisyydestä ja puolustustahdosta. Liittokunta on sitoutunut turvaamaan kansalaistensa turvallisuuden entistä vahvemmin. Nyt asetettu tavoite, että jäsenmaat käyttävät vähintään 3,5 % bruttokansantuotteestaan kovaan puolustukseen ja vähintään 1,5 % kokonaisturvallisuuden vahvistamiseen, edellyttää kaikilta jäsenmailta konkreettisia toimia.
– Nato on nyt linjannut siirtyvänsä sanoista tekoihin. Yhteinen 3,5 % + 1,5 % -sitoumus ei ole suositus, vaan yhteinen päämäärä, joka vaatii todellista vastuunkantoa jokaiselta jäsenmaalta. Tämä koskee myös meitä suomalaisia, sanoo kansanedustaja ja Nato PA:n varapuheenjohtaja Mikko Savola.
Suomen puolustuksen kivijalka on yleinen asevelvollisuus, koulutettu reservi ja koko maan puolustaminen. Tämä järjestelmä antaa Suomelle laajan ja uskottavan puolustuskyvyn, mutta sen ylläpitäminen ja kehittäminen edellyttävät jatkuvia investointeja sekä Puolustusvoimien riittäviä materiaali- ja henkilöstöresursseja.
– Suomen puolustus on vakuutuksemme, jonka on oltava nykyisessä epävakaammassa maailmantilanteessa ja Venäjän rajanaapurina kunnossa. Meidän on varmistettava, että asevelvollisuus, reservi ja koko maan puolustuskyky ovat ajantasaisia ja toimintakykyisiä. Puolustuksemme uskottavuus osana liittokuntaa rakentuu jatkuvan kehityksen varaan, Savola korostaa.
Puolustusmäärärahoista päätetään kansallisesti, josta jokaisen jäsenmaan parlamentit tekevät viime kädessä ratkaisut. Siksi Suomessa tarvitaan heti kesän jälkeen laaja parlamentaarinen keskustelu siitä, miten Suomi vastaa Naton uusiin tavoitteisiin ja kasvavaan turvallisuustarpeeseen.
– Parlamentaarinen keskustelu ei ole muodollisuus. Meidän on yhdessä katsottava realistisesti, miten turvaamme Suomen ja koko Euroopan puolustuksen ja millä keinoilla täytämme sen vaatimat resurssit. Naton 3,5 % + 1,5 % -tavoite tarkoittaa, että meidän on oltava valmiita myös aitoihin ylivaalikautisiin taloudellisiin päätöksiin, Savola sanoo.
– On tärkeää, että Suomi osoittaa sitoutumisensa sanoilla, mutta ennen kaikkea teoilla. Jokaisessa Euroopan maassa käydään nyt vastaavaa keskustelua. Olemme Naton pisimmän itärajan omaavana valtiona esimerkki, jolla näytämme suuntaa myös muille, Savola päättää.
