”Taasha myö tavattiin” – LUMIVAARA-JUHLA TÖYSÄSSÄ

0
Nuorison edustajat; Joona Putkonen, Sanna Ala-Mattinen ja Terhi Julku laskivat seppeleen Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkille. Kuva: Pentti Hautala

Pentti Hautala/ J-Pnews
ALAVUS/ TÖYSÄ

Töysän Nuorisoseuran talo täyttyi toisen kerran syyskuun kolmannen viikon aikana, kun kansa kokoontui Lumivaara-juhlaan sunnuntaina runsaalla osanottajamäärällä. Juhlassa jaettiin myöskin huomionosoitus, kun alavutelainen Kyösti Kuismin sai vastaanottaa kultaisen ansiomerkin.

Juhlayleisöä, etualalla pöydän takana tanhuihinkin osallistunut Töysän Karjalaiset ry:n pj. Markku Julku. Kuva:Pentti Hautala.

Töysän Karjalaiset ry:n järjestämä juhlapäivä aloitettiin kokoontumalla kirkkoon Jumalanpalvelukseen. Saarnan suoritti rovasti Timo Määttä ja liturgina toimi kirkkoherra Jussi Peräaho. Kanttorin tehtävät hoiti Lasse Kataja. Töysän Naiskuoro lauloi Ritva Sorilan johdolla. Epistolatekstit lukivat Mervi Nieminen ja Asko Saunala.

Seppeleen laskivat Karjalaan jääneiden muistomerkille nuoret: Joona Putkonen, Terhi Julku ja Sanna Ala-Mattinen. Samassa yhteydessä paikalle kerääntynyt yleisö lauloi Naiskuoron kanssa: ”Soi kunniaksi Luojan”.

Ruokailun päätyttyä Ns:lla, juhlan juontaja Pirjo Jaatinen iloitsi, että tämä ”Karjalaisten pitäjäjuhla” voitiin koronasta huolimatta järjestää nyt. Vuoden ylimääräisen odottamisen jälkeen Töysässä.

Samalla Jaatinen mainitsi, että heti sodan jälkeen kokoontuivat Töysän ja lähialueen, seudulle tulleet karjalaiset tähän samaan taloon tutustumaan toisiinsa.

Lumivaara-seuran puheenjohtaja: Mervi Nieminen. Kuva: Pentti Hautala.

Yhteisesti kajautetun Karjalaisten laulun jälkeen, Lumivaara-seuran puheenjohtaja Mervi Nieminen kiitti terveyhdyssanoissaan Töysän Karjalaisia juhlan järjästämisestä.

– Edellisen kerran tämä perinteinen juhlamme on ollut täällä Töysässä vuonna 1977, eli 44-vuotta sitten.

– Viime syksynä tämän juhla piti jo järjestää Töysässä, mutta sen pakotti koronan tautililanne siirtämään. Mutta toimettomaksi Töysän toimelias yhdistys ei silloinkaan jäänyt. He järjestivät hienon ja kiinnostavan, monipäiväisen Lumivaara-näyttelyn Töysä-talossa.

– Tällaiset juhlat ja yhteisiin tilaisuuksiin sekä muisteluihin kokoontumiset ovat tärkeitä. Merkityksellisiä karjaisten kotiseutumme sekä Lumivaaran ja sukujemme perinteen puolesta.

– Meidän toiminnassa on tärkeää menneen historiamme pitäminen esillä. Mutta erityisen tärkeänä on nyt ja tulevaisuudessa innostaa toimintaan mukaan nuoria. Eikä jämähdetä liiaksi menneisyyteen, vaan tehostetusti tulevaisuuteen, muistutti Nieminen.

Pirkko Kallio esitteli järjestävää yhdistystä sanoin ja kuvin. Kuva: Pentti Hautala

Töysän Karjalaisten edustaja Pirkko Kallio selvitti tervehdyksessään sanoin ja kuvin yhdistyksen historiaa.

Töysän Karjalaiset r.y. perustetiin Tuurissa 27.1.1946, kotiseudultaan siirtyneiden tärkeäksi yhdyssiteeksi ja karjalaisen perinteen vaalimiseksi. Sosiaalinen, henkinen ja taloudellinen toiminta oli yhdistykselle tärkeää.

Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Väinö Rupponen ja sihteeriksi Kerttu Soikkeli.

Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki paljastettiin kirkkotarhaan vuonna 1980.Talkoovoimin on rakennettu lomamökki Sepänniemeen ja oma lippu saatiin v. 1984

-Töysään tuli lähes 800 karjalaista. Vuonna 1949 heitä oli paikkakunnalla vajaa 300. Tällä hetkellä karjalaissukuisia asuu täällä lähes 100, arvio Pirkko Kallio.

Alavutelainen Kyösti Kuismin sai vastaanottaa Karjala-liiton kultaisen ansiomerkin. Kuva: Pentti Hautala

Alavutelainen Kyösti Kuismin sai vastaanottaa kultaisen ansiomerkin. Lumivaara-seuran puheenjohtaja Mervi Nieminen mainitsi kyseessä olevan Karjala-liiton korkein ansiomerkki.

Marraskuussa 80-vuotta täyttävä Kuismin on toiminut 53 vuoden ajan Lumivaara-seura hallituksessa. Tehnyt arvostettua työtä, Karjalaisen ja Lumivaaralaisen kulttuurin hyväksi, kehaisi Mervi.

Kaupungin tervehdyksen esitti Liisa Heinämäki ja seurakunnan Jussi Peräaho. Puheissa pitivät, Kaatuneiden Omaisten Kunniapuheenjohtaja Aulis Harju sekä Lumi-Säätiön Kari Rapo.

Anelma Myllymäen johtama Nuorisoseuran Tanhuajat esittivät kansantansseja. Säestäjinä Myllymäki, Reijo Nieminen ja Risto Purho.

Musiikkia esittivät myöskin: Klaus Lavila kitara ja laulu, Kai Lavila sahansoitto, Teuvo Rapo huuliharppu ja Naiskuoro.

Juhlan päätössanat lausui rehtori Mirjami Kaunismaa.


 

 

Korona-kartta 700x

JÄTÄ KOMMENTTI