Manner-Suomen 293 kuntaan valittiin elokuussa alkaneella uudella valtuustokaudella kaikkiaan 1747 puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa. Valtuustoihin valittiin 959 ja kunnanhallituksiin 788 puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa.
Valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat edustavat yleisimmin keskustaa, SDP:tä ja kokoomusta. Näillä puolueilla on kuntien puheenjohtajien paikoista yli 80 prosenttia.
Puolueen saama paikkamäärä valtuustossa ei välttämättä näy puolueen saamissa puheenjohtajamäärissä. Keskustalla on merkittävästi enemmän puheenjohtajapaikkoja suhteessa puolueen saamaan valtuustopaikkaosuuteen. Perussuomalaisten puheenjohtajien osuus on sitä vastoin selvästi pienempi kuin puolueen osuus valtuustopaikoista. Vastaava tilanne on vihreillä, vasemmistoliitolla ja kristillisdemokraateilla.
Suuri äänimäärä kuntavaaleissa on tuonut useimmiten paikan puheenjohtajistossa
77 prosentissa kuntia valtuuston tai hallituksen puheenjohtajistoon tuli valituksi suurimman puolueen eniten ääniä saaneet kuntavaaliehdokkaat.
Puolueensa suurimman äänimäärän saanut ehdokas valittiin hallituksen puheenjohtajaksi 42 prosentissa kuntia ja valtuuston puheenjohtajaksi 22 prosentissa kuntia.
Suurimman puolueen eniten ääniä saanut ehdokas on saanut joko valtuuston tai hallituksen puheenjohtajuuden yleisimmin 10 001 – 20 000 asukkaan kunnissa, harvimmin suurimmissa kaupungeissa.
Ikä ja kokemus ratkaisevia puheenjohtajavalinnoissa. Kuntapuheenjohtajiston valinnassa arvostetaan ikää ja kokemusta valtuustotyöstä. Sekä valtuuston että hallituksen puheenjohtajat ovat keski-iältään hieman vanhempia kuin valtuutetut. Valtuuston puheenjohtajien ikä vaihtelee 19 vuodesta 80 vuoteen ja hallituksen puheenjohtajien 24 vuodesta 76 vuoteen.
Valtuuston ja hallituksen puheenjohtajista 83 prosentilla on aiempaa kokemusta valtuustotyöstä. Useampi kuin joka neljäs valtuuston ja hallituksen puheenjohtajista valittiin vastaavaan tehtävään myös edellisen valtuustokauden alussa.
Puheenjohtajistossa koko- ja osa-aikaisia – mutta myös kansanedustajia
Alkaneen valtuustokauden alussa toimii kaikkiaan 43 päätoimista tai osa-aikaista puheenjohtajaa yhteensä 22 kunnassa (7% kunnista). Määrä on pysynyt lähes ennallaan. Päätoiminen hallituksen puheenjohtaja tai pormestari toimii 13 kunnassa ja osa-aikainen hallituksen puheenjohtaja kahdeksassa kunnassa.
Valtaosa kansanedustajista (175) oli ehdolla ja tuli valituksi kotikuntansa valtuutetuksi. Heistä joka kolmas (56) valittiin joko valtuuston tai hallituksen puheenjohtajistoon. Valtuuston puheenjohtajana toimii 23 kansanedustajaa ja hallituksen puheenjohtajana kuusi kansanedustajaa (Kaarina, Kauniainen, Loppi, Sauvo, Seinäjoki, Vantaa).
Naisia ennätysmäärä hallituksen puheenjohtajina, mutta osuus valtuuston puheenjohtajina laski
Naisia valtuuston puheenjohtajista on 34 prosenttia ja hallituksen puheenjohtajista 35 prosenttia. Valtuustoon valituista naisia oli 40,2 prosenttia.
Kaikkiaan 30 kunnassa sekä valtuuston että hallituksen puheenjohtaja on nainen ja vähintään puolet hallituksen puheenjohtajista on SDP:llä ja vasemmistoliitolla.
Puolueittain tarkasteltuna naisia on valtuuston puheenjohtajista yli puolet SDP:llä ja vihreillä ja hallituksen puheenjohtajista SDP:llä ja vasemmistoliitolla (tasan puolet).
Kahdessa kunnassa koko puheenjohtajisto on naisten hallussa (Taivassalo ja Viitasaari). Vastaavasti 23 kunnassa kaikki valtuuston sekä hallituksen puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat ovat miehiä. Useimmat näistä kunnista ovat alle 10 000 asukkaan kuntia, mutta mukana myös yli 20 000 asukkaan Hollola ja Kurikka.
