KANNANOTTO | Korkeakoulutus on seutukaupunkien elinehto

Keskustan sivistysedustajat: Kansanedustaja Hanna Kosonen luovutti eilen selvityksensä korkeakoulutuksen ja seutukaupunkien vuorovaikutuksesta tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikolle (kesk.). Selvitys on tehty, jotta korkeakoulutuksen tilannekuva ja tarvittavat toimet tarkentuisivat.

– Kaikkiaan 57 seutukaupungilla on erittäin suuri merkitys koko Suomen elinvoimalle. Asuuhan niissä lähes miljoona asukasta ja toimii noin 70 000 yritystä, joista suurin osa liittyy vientiteollisuuteen. Ne tarvitsevat osaavia työntekijöitä. Selvityksessä on useita hyviä toimenpide-ehdotuksia tähän osaajatarpeeseen vastaamiseksi. Iso kiitos kansanedustaja Kososelle tästä hyvästä työstä Keskustan sivistysvaliokuntaryhmän puolesta, toteaa Keskustan sivistysvaliokuntaryhmän vastaava kansanedustaja Pasi Kivisaari.

Suomessa on yksi maailman kattavimmista korkeakouluverkoista, mutta silti koulutuserot Suomen eri alueiden välillä ovat suuret.

– Yritysten osaamisen tarve kasvaa koko ajan. Tähän vastaamme seutukaupungeissa ja laajemminkin ympäri Suomen parhaiten turvaamalla kattavan korkeakouluverkon ja lisäämällä koulutusjärjestelmän keskinäistä sekä elinkeinoelämän kanssa tehtävää yhteistyötä. Näin saamme kaiken potentiaalin käyttöön, linjaa sivistysvaliokunnan jäsen Mikko Kinnunen.

Seutukaupungeissa on suurta vaihtelua korkeakoulutuksen ja TKI-toiminnan osalta. Ääripäinä ovat vireät korkeakoulukampukset ja TKI-keskukset aina niihin seutukaupunkeihin, joissa toimintaa ei ole laisinkaan.

– Selvityksessäkin tuodaan esille, että seutukaupungeissa hyvää on ketterä ja joustava kuntahallinto sekä motivaatio toimia korkeakoulujen kanssa. Korkeakoulutus onkin seutukaupunkien elinehto ja sitä tulee edistää. Lähiopetuksen lisäksi korkeakoulutuksen tarjoamista voidaan seutukaupungeissa lisätä panostamalla paikkariippumattomaan koulutukseen ja opiskeluun, toteaa sivistysvaliokunnan jäsen Jouni Ovaska.