Koronapandemia vaikutti merkittävästi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin toimintaan ja talouteen. Valtuustokaudella tehtiin merkittäviä parannuksia päivystyspalveluihin sekä käynnistettiin monia rakennushankkeita.
Etelä-Pohjanmaan COVID-19 tartuntojen ilmaantuvuus koko pandemian ajalta on tällä hetkellä Suomen alhaisin, mutta pandemia on vaikuttanut olennaisella tavalla Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin toimintaan ja talouteen. Toiminta saatiin kuitenkin normalisoitua jo syksyn 2020 aikana.
Valtuustokauden aikana Seinäjoen keskussairaalasta tuli laajan päivystyksen sairaala, mittavat rakennushankkeet käynnistettiin ja päätettiin lääkärihelikopterin sijoittamisesta Seinäjoelle.
Koronapandemia vaikutti merkittävästi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin valtuustokauden toimintaan ja talouteen. THL vahvisti Suomen ensimmäisen koronatapauksen Suomessa 29.1. ja Etelä-Pohjanmaalla 11.3.2021. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on varmistettuja koronatartuntoja 855 (28.5.). Vaikka Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on päässyt Suomessa monia sairaanhoitopiirejä helpommalla, on pandemialla ollut merkittävä vaikutus sairaanhoitopiirin toimintaan.
– Valtuustokauden viimeistä vuotta leimasi koronapandemia. Se näkyi toiminnassamme usealla tavalla. Merkittävin vaikutus pandemialla oli kiireettömiin palveluihin, sillä jouduimme muun muassa siirtämään ennakkoon suunniteltuja leikkauksia etenkin keväällä 2020. Saimme kuitenkin tilanteen pääosin normalisoitua jo vuoden 2020 syksyllä, jolloin potilaiden hoito ja sitä myöten taloutemme palautui jopa aiempaa paremmalle tasolle. Haluan kiittää sairaanhoitopiirin koko henkilöstöä ammattimaisuudesta, korkeasta työmoraalista ja joustavuudesta korona-aikana, sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtaja Paula Risikko sanoi päätöspuheessaan.
Risikon mukaan Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on onnistunut hyvin koronatilanteen hoidossa. Hänen mukaansa tämä on hyvän toiminnan suunnittelun, ymmärrettävän tiedotuksen sekä ennen kaikkea henkilökunnan ammattitaidon ja sitoutumisen ansiota. Muun muassa päivystysapupuhelin aloitti toimintansa ja osoitti heti hyödyllisyytensä koronapandemian aikana.
Paljon parannuksia päivystyspalveluihin
Valtuustokauden aikana sairaanhoitopiirin päivystyspalveluihin tehtiin merkittäviä parannuksia. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitoiirissä aloitettiin nk. laaja päivitys vuonna 2018. Tämä tarkoitti sitä, että päivystyksen piiriin tuli uusia erikoisaloja, ja siten yhä useampien potilaiden hoitoa mahdollistuu jo Seinäjoella ilman siirtotarvetta muihin sairaaloihin. Vuonna 2019 Seinäjoen kaupunki siirsi aiemmin itse järjestämänsä päivystyksen sairaanhoitopiirin päivystyspoliklinikan tehtäväksi.
– Potilaiden akuutin vaiheen hoidon laadulla on valtava vaikutus sekä kansanterveyden että talouden näkökulmasta, Risikko totesi.
Ensihoito paranee myös jatkossa, sillä Seinäjoelle sijoitetaan lääkärihelikopteri.
Mittavat investoinnit rakennushankkeisiin
Valtuustokauden aikana on investoitu erityisesti sairaalan infrastruktuuriin. Tämä osaltaan turvaa laadukkaan hoidon sekä henkilöstölle ajanmukaiset ja turvalliset työskentelyolosuhteet.
Merkittävimmät tapahtumat rakentamiseen liittyen ovat mm. psykiatrisen sairaalan M-talon rakentaminen, uuden F-laajennuksen käyttöönotto 2018, tehostetun hoidon yksikön laajennus ja peruskorjaus 2018 sekä lasten sairauksien hoidon yksikön väistötilat 2019.
Osaava ja työhyvinvoiva henkilöstö on sairaanhoitopiirin tärkein voimavara
Henkilöstömäärä sairaanhoitopiirissä oli vuoden 2020 lopussa määräaikaiset työsuhteet mukaan lukien 3 403. Valtuustokauden alussa vuoden 2017 lopussa vastaava määrä oli 3 369.
Loppuvuodesta 2020 sairaanhoitopiirissä toteutettiin laaja työhyvinvointikysely, joka antoi vertailutietoa sairaanhoitopiirin työhyvinvoinnista verrattuna muihin samanlaisiin organisaatioihin maassamme. Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri menestyi kyselyssä verrokkeihin nähden varsin hyvin. Tarkemmassa työhyvinvointikyselyn analyysissa kävi kuitenkin ilmi, että tietyt yksikkökohtaiset haasteet eivät nousseet työhyvinvointikyselyn tuloksissa tarpeeksi esille. Näiden haasteiden ratkaisemiseen on paneuduttu keväästä 2021 alkaen yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa.
– Henkilöstön suhteen tulee olla sekä pito- että vetovoimaa, sillä tarvitsemme jatkossakin osaavaa ja motivoitunutta henkilöstä. Mahdolliset työhyvinvointia heikentävät asiat on ratkaistava heti niiden ilmetessä. Myös hyvään johtamiseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota, totesi valtuuston puheenjohtaja Paula Risikko puheessaan.
Muutoksia sairaanhoitopiirin johdossa
Valtuustokauden aikana valtuuston puheenjohtaja vaihtui kunnallisneuvos Raimo Ristilästä kansanedustaja Paula Risikkoon. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut maakuntaneuvos Aulis Ranta-Muotio.
Sairaanhoitopiirin johtaja Jaakko Pihlajamäki ja johtajaylilääkäri Hannu Puolijoki jäivät eläkkeelle. Hallintoylihoitaja Christina Rouvala menehtyi vuonna 2019.
Uudeksi sairaanhoitopiirin johtajaksi valtuusto valitsi Tero Järvisen, johtajaylilääkäriksi Kirsi Juvilan ja hallintoylihoitajaksi Kaija-Riitta Suonsyrjän.
