Pentti Hautala/J-Pnews
ALAVUS/TÖYSÄ
Nyt ei kuusen siemensadosta riippuvaiset linnut ja eläimet tarvitse pihtailla kuusen käpyjä hyödyntäessään. Lähitulevaisuudessa on tätä lajia siemenherkkua oikein mässäiltäväksi asti. Ovathan kuusipuut tuottaneet ennätyksellisen runsaan sadon.
Männyissä onkin sitten vastaavasti huonosti käpyja. Tämä johtunee siitä, kun erilaiset tuhohyönteiset ja ötökät ovat kiusanneet mäntyjä pahemmin kuin kuusipuita. – Leudot talvet lisäävät asiantuntijoiden arvioiden mukaan tuholaisten mellastusta metsissämme. Myöskin kuusissa.
Yleisesti todetaan oravien, jyrsijöiden, tikkojen ja käpylintujen syövän käpyjä. Näin ei kuitenkaan ole käytännössä. Totuushan on niin, että luonnon eläimet ja linnut kaivavat kävyn suomuista ruuakseen vain öljypitoiset siemenet. Ja esimerkiksi oravat kätkevät yleisen tapansa mukaan paljon siemeniä ”pahan päivän varalle”. Siemenethän eivät pilaannu.
Runsas käpyvuosi koettelee nyt jopa kuusenlatvojen kestävyyttä. Ne ovat taipuneet satojen käpyjen painosta. Latvuksia ja yksittäisiä oksia on myös katkeillut.
Esimerkiksi Antti Hakasen ollessa mustikan poiminnassa Alavuden ja Ähtärin rajamailla, oli hän joutunut jopa vahingolle alttiiksi. Korkeasta kuusesta oli raskaassa käpylastissa ollut latvus tipahtanut muutaman metrin etäisyydelle. Jos kymmeniä kiloja painava taakka olisi osunut marjastajaan, niin seuraukset olisivat olleet tuhoisat.
— Vain humahdus kuului, latvan pudottua sammalikkoon. Varma hengenmeno olisi ollut, jos päähän olisi tipahtanut. Käpyjä oli latvuksessa satoja. Painoa noin kaksimetrisellä latvalla oli niin paljon ettei sitä jaksanut nostaa, vaikka suurin osa kävyistä varisi kasalle maahan törmättyään. Kuusella oli mittaa arvion mukaan yli 30 metriä, kertoi Antti.
Tämä esimerkki osoittaa myöskin sen, ettei ennakkoon osaa tiedostaa, koska ja missä vakavakin vaara uhkaa henkeämme. Jopa marjametsässäkin käpypuiden aiheuttama vaaran uhka on ilmeisempi, kuin ylipelättyjen karhujen.
Kymmenien kilojen käpytaakkojen alla taipuneita kuusikoita näkyykin nyt runsaasti. Esimerkiksi Alavuden keskustasta, vanhaa maantietä Tuuria lähestyttäessä on tien läheisyydessä kymmenet kuuset taipuneet latvoiltaan uhkaavasti.
Hyvästä käpysadosta on iloa ja hyötyä muillekin kuin niiden siemeniä syöville. Muun muassa metsän kylvöistutuksille ja taimitarhojen tarpeisiin on hyvä käpyvuosi hyödyksi. Mainitut tahot tarvitsevat vuosittain noin 10 000 kiloa siemeniä.
Kävyistä hyötyvät myöskin niitä myyntiin keräävät. Edellisenä hyvänä käpyvuotena jotkut pääsivät sesonkiaikana jopa 4000 euron kuukausiansioon. Ja käpyjen kerääminen on verotonta ansiotuloa, samoin kuin marjojen myyntikin.
