Alajärven uusi kaavoituskatsaus 2022 on hyväksytty. Vuosittain julkaistavan kaavoituskatsauksen tavoitteena on ollut helpottaa kaavoitustyön ymmärrettävyyttä kuvin, kaavioin sekä kartoin.
Kunnan tulee laatia kaavoituskatsaus vuosittain maankäyttö- ja rakennuslain mukaan. Kaavoituskatsauksessa esitetään kunnan kaavoitukseen liittyvät ajankohtaiset asiat. Maankäytön suunnittelu perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin. Kuntatasolla maankäyttöä ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä maakuntakaava, minkä Etelä-Pohjanmaan liitto valmistelee ja liittovaltuusto hyväksyy. Näiden lisäksi maankäyttöä kunnissa ohjaa maakuntakaavaa tarkempi yleiskaava ja sitäkin tarkempi asemakaava tai ranta-asemakaava.
Yleiskaavalla ohjataan kunnan kehityksen suuria linjoja mm. asuinalueiden, työpaikkojen
ja liikenneväylien sijaintia. Yleiskaava voidaan myös laatia siten, että sitä voidaan käyttää
rakennusluvan perusteena. Asemakaavalla ohjataan kunnan maankäyttöä ja rakenta-
mista siten, että siellä on turvallista, terveellistä asua, liikkua sekä työskennellä. Ranta-
alueille tulee laatia maankäyttö- ja rakennuslain mukaan ranta-asemakaava loma-asutuk-
sen järjestämiseksi ja virkistyskäytön turvaamiseksi.
Tällä hetkellä Alajärvellä on vireillä Alajärven keskustaajaman ja sen lähialueiden osayleiskaava, josta on ollut kaavaluonnos nähtävillä.
Kaava jaetaan kahdeksi kaavaksi; keskustaajaman strategiseksi yleiskaavaksi ja ranta-alueiden osayleiskaavaksi. Höykkylän osayleiskaavan laadinta aloitetaan vuonna 2023. Suolasalmenharjun tuulivoimaosayleiskaavan aloittamisesta kaupunki on tehnyt päätöksen 2.2.2022, alueen pinta-ala on 2200 ha. Alajärven kaupunki on asettanut kyseisen alueen rakennuskieltoon 11.4.2022 (63 §) tekemällään päätöksellä.
Asemakaavoista Alajärven kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Kirkonseudun asemakaavamuutoksen ja -laajennuksen, Alajärventien ja Soinintien väliset alueet 20.12.2021 (§ 112) ja Iso-Räyringin Kirsinrannan ranta-asemakaavan 7.10.2021 (§ 84).
Keskusta alueen asemakaavat siirretään uudelle pohjakartalle kaavayhdistelmän laatimiseksi. Asemakaavamuutos korttelissa 49, Pöllömännikkö, valmistunee tämän vuoden aikana. Luoma-ahon teollisuusalueen asemakaavalaajennusta on jouduttu laajentamaan kantatielle 68, koska liikenneselvityksessä liittymä nähtiin vaarallisena, kaava valmistunee vuoden 2023 aikana. Korttelin 1 asemakaavamuutos (koulukeskus) on aloitettu ja sinne on laadittu yleissuunnitelma kaavoitustyön pohjaksi. Tupasaaren teollisuusalueen kaavoituksen muutos ja laajennus aloitetaan vuoden 2023 aikana. Myös Kinaporintien ja Kauppakadun sekä Sairaalatien vanhan varikkoalueen, Simeonintien sekä paloaseman ympäristön kaavamuutokset ovat suunnitteilla.
Tuulivoima-aluekysely
Alajärven tekninen lautakunta teki kuntalaiskyselyn mahdollisista tuulivoima- ja voimajohtoalueista Alajärven kaupungin alueella 31.1.-13.2.2022. Kyselyyn vastanneita oli yhteensä 436 kpl. Iältään suurin vastaajaryhmä oli 40–59-vuotiaat eli 48 %. Kysyttäessä vastaajien suhdetta Alajärveen, niin suurin osa, 76 % vastanneista, asui paikkakunnalla ja
maata omisti paikkakunnalla 35 % vastanneista. Ulkopaikkakuntalaisia vastaajista oli 4 %.
Kysyttäessä kiinteistön sijaintia alueella, niin suurimmalla osalla vastaajista kiinteistö sijaitsi Möksyn alueella (Iiruu, Uusikylä, Koivumäki, Karstaperä) 33 % ja toiseksi eniten 23 % vastauksia saatiin Luoma-ahon alueelle (Paalijärvi, Teerineva, Isojoki, Ojajärvi, Kaartunen). Runsaasti vastauksia tuli Alajärven keskustan alueen kiinteistöomistajilta 20 %. Vähiten vastauksia saatiin Alajärvellä työskenteleviltä ja opiskelevilta 1 %.
Vastaajista hyvänä pitämät tuulivoima-alueet sijaitsivat Möksystä pohjoiseen A-alueella
21 %, Pleunan ja Menkijärven välisellä G-alueella 16 % ja Valkealammen H-alueella 15 %.
Vastaajista 80 % kertoi syyksi, että tuulivoima-alueet tulisi sijoittaa etäälle asutuksesta,
kylistä ja loma-asunnoista. Syiksi esitettiin melua, välkettä ja yleistä haittaa asukkaille ja
ihmisille sekä järvinäköalan huonontumista. Vastaajista noin 10 % kertoi luonnon, maiseman, ulkoilureitit ja terveysvaikutukset. Vastaajista 10 % perusteli valintaansa tuulivoiman läheisyydellä valtakunnan verkkoon ja siirtolinjoille sekä läheisyydellä muuntoasemaan. Noin 15 % vastaajista ei halunnut tuulivoimaa paikkakunnalle. Noin 5 % vastaajista piti kaikkia alueita hyvinä tuulivoimalle.
Vastaajista huonoina pitämät tuulivoima-alueet sijaitsivat Iiruun ja Paalijärven välisellä C-
alueella 21 %, Kortekylästä pohjoiseen olevalla B-alueella 19 % ja Iso-Räyringin pohjoispuolisella D-alueella 12 %. Vastaajista 55 % halusi tuulivoima-alueet etäälle itsestään mm. asutuksesta, kylistä, asunnoista ja loma-asunnoista. Syiksi esitettiin melua, välkettä, haittaa terveydelle ja ihmisille sekä järvinäköalan huonontumista. Usea vastaaja myös perusteli vastaustaan luonnon, maiseman ja ulkoilureittien takia. Vastaajista noin 14 % ei halunnut tuulivoimaa paikkakunnalle. Vastanneista 5 % ei pitänyt mitään tuulivoima-aluetta
huonoina.
Vastaajien mielestä paras voimajohtolinja oli kaupungin esittämä mustalla värillä esitetty
vaihtoehto, joka noudattelee nykyistä voimajohtolinjausta Möksystä pohjoiseen haarau-
tuen kohti Vimpeliä tai Porasta.
