Pentti Hautala/ J-Pnews
Alavus/Töysä
Kun viime vuosien keväitä muistelee, niin saa todeta aina ”kesän tulleen keikkuen”. Aivan vanhan viisaan sanonnan mukaisesti. Esimerkiksi takatalvet ovat olleet aina todellisuutta. Helteet, pakkasyöt, vesi- ja lumisateet ovat vaihdelleet huhti-toukokuussa.
Aina on pitänyt pähkäillä myös koska vaihtaa autosta talvipyörät ja nastarenkaat kesäkumeihin. Itse olen kyllä tehnyt tämän työn toukokuun ollessa pitkällä. Olenpa maksanut sakotkin joskus, kun lain sallima aikamäärä on ylittynyt.
Nythän ei yleisiä aikarajoituksia ole määrätty. Kesärenkaiden vaihto on omassa valinnassa. Eli se on suoritettava kelien mukaan. Kirjaimellisesti noudatettuna tämä sääntö merkitsee sitä, että jos keliolosuhteet vaativat, ajoon lähdettäessä autossa on oltava talvirenkaat. Ja jos lunta ja jäätä ei ole missään, niin sitten on ajettava nastattomilla renkailla.
Tämä uusi sääntö vaatikin autoilijoita ja viranomaisilta suurta harkintaa, sekä tulkintaakin. Ainakin silloin, jos takatalven liukkaudessa toukokuussa sattuu kolari kesärenkailla ajettaessa. Eli keliin sopimattomilla renkailla.
Meinasin minäkin vaihtaa kevyesti nastoilla pitoa terävöitetyt kitkarenkaat kesäkumeihin Vapuksi. Mutta säätiedotusten luvattua takatalven ja lumisateiden, sekä pakkastenkin mahdollisuutta, pyörät jäi vaihtamatta. Torstaina ”laiskuuteni palkittiin”. Lähtiessäni aamulla sivuteiden taakse lintuja kuvaamaan, ja ahmaa ym. kyttäämään, lunta tuprutti sankasti. Portailta hätinä näkyi 30 metrin etäisyydellä olevaa autotallia. Ja maassa oli uutta lunta jo muutama sentti. Pakkastakin 2-astetta.
Totesin, että ainahan se, ”kesä keikkuen tulevi”. Huristelin tyytyväisenä, nasta/kitkarenkaillani”, lumipöperöisiä pikkuteitä eteenpäin. Sankka lumisade kuitenkin loppui jo heti aamuyhdeksän jälkeen ja aurinkokin pilkisti. Sää olikin täydellinen.
Eläinten jäljet näkyvät hyvin uudessa lumessa. Niitä näkyikin paljon. Pöllöt hautoivat visusti, tai lämmittävät poikasiaan pesiensä päällä. Ja kyseinen kevätsää tekeekin kuvaamisen helpommaksi kaikille. Huonompi tehoisilla kameroilla ja jopa kännyköilläkin.
Jorma Toopakka oli saanut kuvankin äskettäin, alueella liikkuvasta ahmasta. Kahden ahman jättämät jäljet minäkin näin. Kuvaa en kuitenkaan ”poropedosta” nyt saanut.
Kauriita havaitsin kolme ja yhden raadon. Myöskin hirvipariskunnan ja puolisentusinaa rusakkoa. Näiden eläinten levottomasta liikehdinnästä arvelin petoja olevan alueella.
Kurjet ei pelänneet mitään. Majesteetillisesti suuret linnut herkuttelivat metsän keskellä sijaitsevalla sänkipellolta.
Syksyn puinnin jälkeen pellolle jäänet jyvät löytyvät sataneen lumen alta. Kaverinaan moni muita lintulajeja. Kaksi kaulushaikaraa, metsähanhia, teeriä ja monia pikkulintujen lajia oli syömässä.
Käväiset pyryt ovat muuttolintujen mielestä yhtä juhlaa, kun sataneet lumet sulavat hetkessä pois päivän lämmetessä ja auringon paistaessa pilvien lomasta. – Takatalvessa ovat kuitenkin myös monet lintulajit lujilla. He pärjäävät kuitenkin nipin napin, tällaisissa vaihtelevissa ja vaativissa olosuhteissamme kesään.
Kuvat: Pentti Hautala
