Kultakuumetta. Kulta kallistunut kuusinkertaiseksi!

Pentti Hautala/ J-Pnews
Alavus/ Töysä

Tänä aikana voidaan todeta sen, että koko Suomen- ja maailman kansalaisilla on nykyään todellakin ”kullan kiilto silmissä ja mielissä”, lisäksi myös yleistä kultakuumetta. -Aivan kuten vanhassa sananlaskussa sanotaan! Niin löytäjissä, myyjistä ja ostajissakin!

Kaikki johtuu siitä, kun kullan hinnan ja muiden arvometallien hurjasta hinnan noususta. Esimerkiksi kullan hinta on viime vuosien aikana kohonnut yli kuusinkertaisesti! -Tämä kaikki johtuu rahan ja pörssikurssin rajuista hinnan vaihteluista. Kultaa on alettu arvostamaan varmempana sijoituskohteena.

Tällainen hyvä hintojen kehitys on viime aikoina näkynyt mm. kohonneen ”Kultakuumeena” ja bisneksen teossa. -Suuret koko sivujen, kullan ja arvometallien ostoilmoitukset ovat yleistyneet lehtien palstoilla lähes jokapäiväisiksi.

Ostoilmoituksien runsaus ja niissä kehuttu monikertainen hintojen nousu on myös innostanut ihmisiä, vaihtamaan rahaksi vuosikausia laatikoissa käyttämättöminä ja tarpeettomina olleet kulta- ja hopeakorut ym. Samalla on huomattu lisäksi sen, että varastoissa ym. lojuvasta akuista ja romuraudastakin jne. saa hyvän hinnan.

Tässä kullan arvon kohoamisen aikaan on monella tullut mieleen vanhatkin kulta löydöistä kerrotut tarinat ja kirjoitetut lehtijutut. Minäkin kirjoitin viime vuosituhannen loppupuolella jutun kahden töysäläisten kultalöydöstä. Kirjoituksen, jota joku vitsaili aprillijutuksi. Sitä se ei kuitenkaan ollut.

-Niin epäilivät monet, kun kirjoitin lehtimäkisen isännän Juho Sunin voittaneesta suuresta lottovoitosta vuonna 1971.  Eli aina tahtoo tapahtua niin, kun joitakin lähialueella ”onni potkaisee”, epäillään toisen hyvää onnen, itsensä lohduttamiseksi!

Nyt kullan arvon noustua muihin tavaraan ja rahan arvoon verrattuna moninkertaiseksi, useat henkilöt ovat kysyneet, mitä jutussani mainitsemilleni kultahipuille on tapahtunut? Onko ne edelleen löytäjien halussa, vai myyty?

Kyseiset hiput painoivat, isompi 138 grammaa ja pienempi 129 g. Molemmat ovat vielä löytäjien omistuksessa. Painavampi kultahippu on ennallaan, mutta kevyemmän haltija on ”jalostanut” sen noin 100 g harkoksi puhdasta kultaa. Tämä on osoittautunut huonoksi hommaksi, kun myyntiarvo on nyt aidolla kultahipulla huomattavasti korkeampi, mitä harkko kullalla.

Aito alkuperäinen kultahippu on keräilijöiden ja sijoittajien suosiossa ja siitä maksetaan huomattavasti enemmän kuin kullan maailmanmarkkina-arvo on. Kyseessä olevan painoisen hipun hinta on jopa yli 30 000 euroa.

Lähes 30-vuotta tekemästäni jutussa en maininnut löytäjien nimiä, enkä löytöpaikkaa. Enkä tee sitä nytkään. Kultaahan saattaa löytää aivan mistä vain Suomen alueelta. Vaikka omaltakin maalta. Eikä kyseiset kulta löydökset ole rekisteröity mihinkään virallisiin tilastoihinkaan. -Joista käy selville, että Suomessa löydetty kultamöykky on 393 grammaa. Toiseksi suurin 385 g. Tilastoihin ilmoitetuista 10 kookkain on 166 g.

Se on löydöksistä erikoisuus, että kullan löytöpalkkoihin liittyy lähes poikkeuksetta, joen puron nimi. Ainoastaan Tankavaara on ainoana kymmenen suurimman kultahipun löytöpaikaksi mainittujen vesipakkojen joukossa. Lemmenjoki ja saman alueen Miesjoki ovat olleet koneellisen kaivuun suosituimpia alueita. Tämä kaivuu lopetettiin lailla vuonna 2020. Lapin lisäksi kultaa on löydetty toki myöskin paljon muultakin Suomesta.

Suomessa on löydetty kultaa vuosittain yksityisten ihmisten toimesta 25-30 kiloa. Määrä perustuu niihin tietoihin, jotka ovat annettu löytäjien taholta julkisuuteen. Kuinka paljon on salattuja kiloja sitä ei tiedä kukaan. Mutta se on muistettava kultakuumeessakin, että kullan kaivaminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin!

Kuvat: Pentti Hautala.