JAAKKO EI HEITÄ ENÄÄ KYLMIÄ KIVIÄ?!

0
Nyt on jo kyseenalaistettu Jaakonkin "kylmän kiven"  heittämisen alkuperäinen, ilmastollinen tarkoitus.  - Mutta yhä usemmin kylmä tai kuuma kivi heitetään sinileväiseen veteen. (Kuva:Pentti Hautala)

Pentti Hautala/J-Pnews
ALAVUS/TÖYSÄ

Jaakot juhlivat nimipäiväänsä perinteisenä heinäkuun 25. päivänä. Vanhassa sanonta kuuluu, että Jaakko heittää ”kylmän kiven” veteen. Mutta niin tässäkin vanhassa viisaudessa on menneet alkuperä ja ”maailmankirjat sekaisin”. Alkoihan sunnuntaina taas Suomessa uusi hellekausi, joka hellii lähes 30 asteen  seutuvilla ja uimavedet sen kuin vain lämpenevät.

Suomen Epätieteellinen Seuran perinteinen tempaus osuikin näissä olosuhteissa oikeaksi. Seura lennätti perinteisesti viime sunnuntaina, Jaakon päivänä, ”kylmän kiven” katapultilla Helsingin kolera-alttaan lämpimää vettä viilentämään.

Jaakon heittämä kylmä kivi on yksi vanhoista ja yhä vuosittain todetuista ilmastollisista ”totuuksista”. Jaakon nimipäivä on ollut yleensä ajankohta, jolloin ilman jäähtyminen alkaa näkyä pitkän ajan tilastoissa. Pintavesien lämpötilan jäähtyminen on alkanut kuitenkin elokuun alussa.

Biologi Janne Lampolahti puolestaan toteaa, että vanha sanonta on ymmärretty aivan väärin. Sanonnan alkuperä on peräsin maataloudesta.     – Se tarkoittaa aivan muuta kuin sanonnassa todetaan. 

Totuus onkin niin, että heinät piti olla niitettynä ja ladossa viimeistään Jaakonpäivänä. Heinän niittäjät heittivät viimeistään 25.7. viikatteiden hiontakivet vesiastiaan. Siitä sanonta, kiven heittämisessä veteen on saanut alkunsa, tietää luvialainen Janne Lampolahti

Jannen mielestä Jaakko ei ole kylmää kiveä heittänyt vesiin koskaan. Päinvastoin, Jaakonpäivänä kuuma kivi paiskattiin kylmenevään veteen.

Tuo, Jaakon heittämä kylmän kiven sanonta/sanalasku, juontaa alkunsa siltä ajalta, kun vielä elettiin luontaistalouden aikaa. Silloin eläimille niitettiin talven tarpeisiin heinät enimmäkseen luonnonniityiltä ja puoliksi kuivatuilta mailta. Jaakon päivään mennessä heinät piti saada niitettyä. Tämä takaraja johtui siitä, että niihin aikoihin heinä tuleentui viljan tavoin.

Suosituksi uimapaikaksi on tullut Keskisen kauniiksi kunnostaman, Onnelan Karavaanarialueen läpi virtaavan joen rannat. (Kuva:Pentti Hautala)

Nyt on kuitenkin saatu elää ja nauttia lämpömittauksen  Suomen historian kuuminta kesää. Tämän todistavat Suomen Ilmatieteellisen laitoksen tilastot. Niitä on mitattu virallisesti, Helsingin Kaisaniemessä vuodesta 1882 ja Sodankylän Tähtelässä vuodesta 1908 alkaen.

Suomen lämpöennetystä ei tämän kesän pitkät hellejaksot ole kuitenkaan parantaneet. Korkein Suomessa mitattu lämpötila 37,2 astetta kirjattiin 29.7.2010 Joensuun lentokentällä Liperissä. 
Kuluvan kesän kuumin päivä 15.7. on hikoiltu Heinolassa 34.1 asteessa. Hyvinkäällä 14.7  mittarit nousivat näyttäämään 33,9 asteen lämpöä ja Utsjoen Kevollakin 31,4 astetta.

KESÄKUUN lämpöennätys 33,8 astetta on mitattu ÄHTÄRISSÄ jo 24.6.1935.

Parikkalan Koitsanlahdella mitattiin kesäkuun 22. päivä 33,6 elikkä vain kaksi kymmenystä Ähtärin ennätystä vähemmän.

Keskisen Kyläkaupan lomailualueen ”tungosta”. (Kuvat:Pentti Hautala)

Kun Jaakkokin heittää nykyään kuuman kiven veteen, niin uimakelit jatkuvat vesistöissämme. Ainakin sellaisissa järvissä ja virroissa, joissa hellesäiden vitsaus, sinilevä pysyy poissa. Monien järvien uimarannoilla on kuitenkin ollut uimakieltoa suositteleva taulu.
Virtaavat joet ovatkin aina parhaita, kun niissä ei ainakaan sinilevä jää polskuttelijoita paikalleen pelottamaan. Levä onkin yleensä ”seisovien” vesin vitsaus.

Suomen vilkkaimpien uimapaikkojen kastiin on kohonnut muun muassa Keskisen Kyläkaupan karavaanarialueen yhteyteen rakennettu hieno ulkouimapaikka hiekkarantoineen. Tämä ”uimaparatiisi” on rakennettu Töysästä Alavudellle virtaavan vesistön varteen.

  Keskisen Kyläkaupan lomailualueen ”tungosta”. (Kuvat:Pentti Hautala)

Uimarannalla ovat viihtyneet kaupan asiakkaat, alueen asukkaat ja monet tuhannet karavaanialueen käyttäjät. Aika-ajoin on uimareita ollut tungokseen saakka. Onhan karavaanialueella yli 600 sähköistettyä retkipaikkaa. Eivätkä nekään ole aina riittäneet, vaan matkailuautoja ja – vaunuja on runsaasti myöskin laajalla pysäköintialueella.


 

Korona-kartta 700x

JÄTÄ KOMMENTTI