Tilaisuus alkoi Alavuden kirkkopihassa klo 15.00 seppeleen laskulla Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkille ja Pyhä- säätiön muistokivelle. Tilaisuudesta seppelpartiot veivät havuseppeleet Alavuden sankarihaudalle ja Töysän Karjalaan jääneiden vainajien muistokivelle. Juhla pidettiin yläkoulun juhlasalissa. Juhlapuheen piti kansanedustaja Mikko Savola.
Juhlapuheessaan Mikko Savola mainitsi muun muassa seuraavaa:
-Talvisodan alkamisesta tuli nyt kuluneeksi 83 vuotta. Silloin reilusti parikymppinen kansakuntamme taisteli itsenäisyydestään yhtenäisenä, antaen uhrauksia, valuttaen kyyneliä ja ponnistellen sisulla vapauden puolesta. Sota kesti 105 kunnian ja kuoleman päivää. Suomi ja me nuoremmat sukupolvet olemme ikuisessa kiitollisuudenvelassa kansakunnan pelastajille, rintaman miehille ja naisille, unohtamatta kotirintaman raskaan työn raatajia. Veteraanien ja lottien perinnön vaaliminen on kunnia-asia. Näitä uhrauksia emme tule koskaan unohtamaan.
Muisto ei hyvästä historiankirjoituksesta huolimatta elä, ellei muiston liekkiä pidetä yllä.
-Sota Ukrainassa on kestänyt jo paljon pidempään kuin talvisotamme. Ukrainalaisten puolustustahto on vankkumaton. Kyky torjua hyökkääjä ja vallata jo menetettyjä alueita takaisin on kunnioitusta herättävää. Venäjän menestys ei ole oletuksiin verrattuna ollut mainittavaa.
-Suomi, muiden länsimaiden mukana seisoo Ukrainan kansan apuna ja tukena. Olemme lähettäneet yhteensä kymmenen tukipakettia, jotka ovat sisältäneet niin humanitääristä, sotilaallista kuin rahallista apua. Ukrainalaiset tarvitsevat nyt meidän apumme. Heitä ei saa jättää yksin.
-Pahimman varalle olemme myös me varautuneet. Kun kylmän sodan päättymisen jälkeen useat länsimaat ajoivat alas yleisen asevelvollisuuden ja siirtyivät ammattiarmeijoihin, toimittiin Suomessa toisin. Yleinen asevelvollisuus ja reserviläisiin pohjautuvat sodan ajan joukot muodostavat meille noin 280.000 miehen ja naisen koulutetun joukon, jota olisi vihollisen vaikea pysäyttää.
-Reservimme koko on kaikessa laajuudessaan yli 900.000 henkilön laajuinen. Tämä herättää kunnioitusta maailmalla. Tämän olen omakohtaisestikin kokenut kansainvälisissä kokouksissa. Vahvan puolustuksemme vuoksi me olemme myös tervetulleita puolustusliitto Naton jäseneksi. Olemme maa, joka tuottaa turvallisuutta ympärilleen.
-Ei koskaan enää yksin, kuullaan sanottaneen. Tähän perustuu myös arvio päätöksestämme hakea liittokunnan jäsenyyttä pitkäaikaisen linjamme mukaisesti. Kirjasimme ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon kaksi vuotta sitten, mikäli turvallisuusympäristömme muuttuu, haemme puolustusliitto Naton jäsenyyttä. Koska näin tapahtui, päätti Suomi varsin yksituumaisesti tuon option toteuttaa.
-On syynsä miksi kohta kuultava Evakon laulu tai usein itsenäisyyspäivänä kuuluva veteraanin iltahuuto pysäyttävät Suomalaiset edelleen yli kahdeksankymmentä vuotta sodan päättymisen jälkeen. Kertomusten, laulujen ja tarinoiden kautta jokainen suomalainen on kokenut karjalaisten tuskan myötätuntona ja ajatuksena, entä jos minäkin joutuisin lähtemään.
