Lajien suojelu 50-vuotiaan Ähtärin eläinpuiston tärkein nykytehtävä

0
Ähtärin eläinpuiston synnyttämällä matkailualueella vierailee vuosittain noin 200 000 kävijää

Jouko Siirilä/ J-Pnews
ÄHTÄRI

Ähtäri Zoo eli Ähtärin eläinpuisto juhli lauantaina 17. kesäkuuta 50vuotissyntymäpäiväänsä. Samalla päivämäärällä tuli kuluneeksi puoli vuosisataa siitä, kun kauppa ja teollisuusministeri Jermu Laine vuonna 1973 julisti Ähtärin eläinpuiston avatuksi, kertoi Ähtärin kaupunginjohtaja Jarmo Pienimäki Ähtärihalliin kokoontuneelle kutsuvierasjoukolle.

Kaupunginjohtaja Pienimäki haastoi avaussanoissaan kaikki pohtimaan mitä Ähtäri olisi ilman eläinpuistoa. Sen synnyn yhteydessä on aivan oleellista muistaa kunnanjohtajana vuosina 19611983 toimineen Väinö Jaakolaa idean tuomisesta Ruotsista sekä roolia saada matkailu hyväksyttäväksi ja tukemisen arvoiseksi elinkeinoksi syrjäisessä Suomenselän kunnassa nimeltä Ähtäri.

Yle Areenasta löytyy vuonna 1983 tehty Väinö Jaakolan haastattelu, jossa keskitytään Väinö Jaakolan rooliin Ähtärin eläinpuiston alkuvaiheissa. Pienimäki muistutti Jaakolan tavoin 1960luvun alkupuolella ennustetun, että Ähtärin väkimäärä olisi kiihtyvän kaupungistumisen seurauksena laskeva tuhansilla jo vuoteen 1980 ja olisi vuonna 1990 ilman dramaattisia olosuhdemuutoksia noin 4000 henkeä. Tällä hetkellä Ähtärin asukasmäärä on edelleen noin 5500.

Juhlan yhteydessä työntekijöille jaettiin tunnustuksia työstä eläinpuiston palveluksessa. Kesäkuun
lopussa eläkkeelle jäävä markkinointi ja viestintäpäällikkö Lea Lahtinen on työskennellyt
eläinpuistossa 30 vuotta. Muut huomionosoitusten saajat olivat eläintenhoitaja Tiina Pitkänen (30
vuotta) sekä Tiina Sarkkinen ja Raimo Tarkkonen (10 vuotta).

Ähtärin eläinpuisto työllistää pysyvästi noin 50 henkeä, kesäisin lyhytaikaisesti lisäksi 5060
opiskelijaa. Matkailijakäyntejä on viime vuosina ollut vuodessa noin 200
000, pandojen tulovuonna koettiin noin 280 000 hengen kävijäpiikki. Eläinlajeja on runsaat 50 ja ne ovat peräisin pohjoiselta havumetsävyöhykkeeltä, jossa ilmastoolosuhteet suurin piirtein vastaavat suomalaisia oloja.


Toimitusjohtaja Arja Väliaho jakoi juhlassa tunnustukset sitoutuneille työntekijöille. Intendentti Marko Haapakoski juonsi tilaisuuden varmalla otteella.

Upeata lajiensuojelutyötä tyhjän saisi pyytämättäkin

Eläinpuiston 50vuotisjuhlan pääpuhujaksi oli kutsuttu maa ja metsätalousministeriön
kansliapäällikkö Jaana HusuKallio. Hänen mukaansa pandojen Lumin ja Pyryn saapuminen Ähtäriin viisi vuotta sitten oli ennen muuta palkinto Eläinpuiston tekemästä määrätietoisesta työstä pandahankkeen toteuttamiseksi.

Juhlapuheen piti maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, joka on vieraillut eläinpuistossa vuosien aikana tärkeissä rooleissa, joista raikkaimmaksi hän mainitsi eläinten arkea seuraavan asiakkaan roolin

Jälkikäteen on osoittautunut, että pandojen pitäminen vaatii yhtä kovia ponnisteluja kuin
niiden saaminenkin. On kuitenkin sanottava, että arvostan Ähtärin päättäjien rohkeutta
kehittää Ähtäristä entistä vetovoimaisempaa matkailukohdetta. Suunnitelmat eivät aina
onnistu ja tyhjän saa pyytämättäkin, mutta se, joka ei koskaan ota riskejä, ei myöskään paljoasaavuta.

HusuKallion mukaan Ähtärin eläinpuisto on nyt 50 vuotta tehnyt hienoa lajiensuojelutyötä, joka on lisännyt eläinlajien ja luonnon tuntemusta. Lapsia ja aikuisia on kasvatettu ymmärtämään lajien suojelun merkitys.

Isopandan suojelu on hieno huipennus sille kaikelle, mitä täällä on pitkään tehty. Uskon ja
toivon, että myös yksityiset rahoittajat jatkossa paremmin ymmärtävät sen työn merkityksen, mitä Ähtärin eläinpuistossa tehdään.

Olen tyytyväisenä pannut merkille, että täällä on avattu uusi visenttitarha, ja nyt näillä
järkäleillä on yli hehtaarin kokoinen aitaus käytössään, ja järvinäkymillä tietysti. Visentit ovat
lisääntyneet Eläinpuistossa, ja ensi vuonna on tarkoitus täällä syntyneen Hectorsonnin
päästä asustamaan Romanian luontoon.
Tämä on hieno esimerkki onnistuneesta lajiensuojelutyöstä. Ministeriössä on kiinnitetty huomiota myös siihen, että Suomen luonnosta hävinnyt vesikko on saatu lisääntymään.

Metsäpeurojen suojelu oma menestystarinansa.

Metsäpeuralla on aivan erityinen paikka suomalaisuudessa ja suomalaisten luontosuhteessa. Aikoinaan metsäpeura oli monien erämaaalueiden suomalaisperheille ehkäpä tärkein riistalaji arvokkaan lihan ja taljansa takia. Nykyään voitaisiin puhua kriittisestä
huoltovarmuustekijästä.

Liian tehokas metsästys johti kuitenkin lajin häviämiseen maastamme. Onneksemme itärajan takana säilynyt populaatio alkoi vähitellen levittäytyä takaisin Suomen puolelle. Tehokkaiden suojelutoimien ansiosta metsäpeura runsastui Kainuussa lajiksi, jota voitiin säännöllisesti myös metsästää. Metsäpeuran palauttaminen ja lajin vakiinnuttaminen onkin ollut Jaana HusuKallion mielestä varsinaista moniottelua. Metsäpeuran palauttamisen mahdollistivat useat toimet, kuten poronhoitoalueen esteaidan rakentaminen, siirtoistutus Suomenselälle ja suuri määrä tutkimustyötä ja kannan koon seurantaa.

Tässä työssä Ähtärin eläintarhalla, sen vahvalla tahtotilalla ja henkilökunnan rautaisella
osaamisella, oli ja on edelleen ratkaiseva merkitys. Tämän pitkään jatkuneen yhteistyön
seurauksena Kainuun ja Suomenselän metsäpeurapopulaatioiden rinnalle on kasvamassa
uusi osakanta Pirkanmaan ja Satakunnan istutustarhoista.

Asiakkaan rooli on ollut rakkain.

Maa ja metsätalousministeriön kansliapäällikkönä vuodesta 2012 toiminut HusuKallio on seurannut eläinpuiston toimintaa vuosien varrella monesta eri näkökulmasta: vieraana, eläinlääkärinä, virkamiehenä sekä kansainvälisistä asioista vastaavana ministeriön virkamiespäällikkönä. Kaikkein rakkain ”hattu” näistä on kuitenkin ollut eläinten toimintaa seuraavan asiakkaan rooli.

Nautin muiden vieraiden tavoin suunnattomasti siitä, miten karhunpennut oppivat emoltaan
joogaamisen ja olisin voinut seurata niitä vaikka kuinka kauan. Aivan kuten suomalaisessa
metsässä kulkeminen tekee meille henkisesti ja fyysisesti hyvää, niin hyvää tekee myös
suurissa tarhoissaan touhuavien eläinten seuraaminen. Jokainen niistä on oma yksilönsä,
lajilleen tyypillisesti.

Leena Saunanen kvintetin laadukasta esiintymistä oli ilo seurata.

Musiikkiesityksistä tilaisuudessa vastasi Leena Saunanen kvintetti (Annika Kontio, laulu, Leena Saunanen, piano, laulu ja sovitukset; Taisto Viikeri, kitara; Jenni Annala, huilu; Leena Aho, viulu sekä Kaisa Savola, viulu.) Lasten tanssiesityksen ”Tähtipölyttäjä” ohjasi Janita Moisio.

Ähtärin nuorisovaltuuston puheenjohtaja Eetu Setälä mietti matkailun tulevaisuutta
puheenvuorossaan.

Ohjelmassa kuultiin myös Berliinin yliopistossa villieläinten lisääntymislääketieteen professuuria hoitavan Thomas Hildebrandtin englanninkielinen esitys tervehdyksineen. Tulevaisuuden matkailusta nuorten näkökulmasta puheenvuoron käytti Ähtärin nuorisovaltuuston puheenjohtaja Eetu Setälä. Päätössanat lausui Ähtärin Eläinpuisto Oy:n hallituksen puheenjohtaja Risto Sivonen.
Tilaisuuden juonsi eläinpuiston intendenttinä kaksi vuotta intendenttinä toiminut Marko Haapakoski.

Ähtärin eläinpuiston synnyttämällä matkailualueella vierailee vuosittain noin 200 000 kävijää.

 

Teksti ja kuvat:
Jouko Siirilä


 

Herranen lounas maaliskuu700x

JÄTÄ KOMMENTTI