Pentti Hautala/ J-Pnews
Alavus/Töysä
Valtakunnallisen Raittiuden Ystävät Ry:n, Pohjanmaan raittiuspiirissä toimii vielä puolisentusinaa paikallista yhdistystä. Näistä vanhin on Töysän Raittiusyhdistys. Sen 120-vuotisjuhlia vietettiin omassa toimitalossa Hakojärvellä.
Talo täyttyi töysäläisistä ja kauempaakin saapuneista juhlavieraista. Kakkukahvien jälkeen puheenjohtaja Klaus Lavila toivotti tyytyväisenä osallistujat tervetulleeksi. Klaus johdatteli musiikkimiehenä kaikki yhteislauluun, toimien itse esilaulajana. Säestyksestä vastasivat Kai Lavila, Mikko Mytkäniemi, Timo Rinta-aho, Olavi Hankanemi ja Antti Kuivasmäki. Kappeliorkesterissa lisäksi kanttori Mari Järvinen.
Ensimmäisenä puhui seurakunnan edustajana kirkkoherra Rami Niemi. Hänen mielestään vanha sanonta ”Raitis on reilu, ei horju ja heilu”, on hyvä ohje meille kaikille edelleenkin.
-Jo 1500 luvulla pyrki Kustaa Vaasa tehostamaan kansalle päihteettömien elämäntapojen hyödyllisyyttä ja tärkeää raittiuden merkitystä.
– Tavallaan viinan kiro on ollut monen murheena pitkään. 1800-luvun puolessa välissä alkoikin Suomessa järjestäytyminen, raittiuden edistämisen yhdistystoimintaan. Pohjanmaalla Töysässä oltiin toiminnassa aivan eturintamassa. Maakunnan ensimmäinen yhdistys maakuntaan perustettiin tänne jo vuonna 1903.
– Enkä minä ole ensimmäinen pappi tällä paikkakunnallakaan, joka raittiusjuhlassa on puhujana. Kirkko ja papit on kautta vuosisatojen halunneet olla mukana raittiuden asialla. ”Kirkas mieli ja kirkas sielu”, on tärkeää pitää aina mielessä.
-Raittius on hyvä valinta. Jotkut ovat synnynnäisiä raittiita. Moni on raitistunut kohtaamisensa vaikeuksien kautta, halutessaan terveellisempää elämää. Päihteettömään ja sen tuomaan turvallisempaan elämään kannattakin aina pyrkiä, muistutti Rami Niemi.
Alavuden kaupunginjohtaja Liisa Heinämäki ihasteli 120- vuoden toiminnan olevan huikean pitkän ajan. Ja varsinkin raittiusseudulla, jonka historiaan mahtuu paljon monenlaisia vaiheita. Kovaa vastustustakin, kun paikkakunnalla toiminutta oluttehtaan tuotantoa kyseenalaistettiin ja pontikan salapolttoa kitkettiin kuriin.
– Minäkin muistan sen ajan, kun koulussa osallistuttiin raittiusaiheisilla kirjoituksilla kilpailuihin. Jossakin vaiheessa raittiuden valistaminen on mennyt pois muodista. Näin siitäkin huolimatta, että raittiusyhdistyksien toiminnalla olisi nykyaikana todella tarvetta.
– Raittiutta ei pidetä nykyään oikein arvossa. Anniskelu terassit saavat toimintaan lupia kaduilla. Urheilukilpailuissakin mietitään ensimmäisenä, mihin oluenmyynnille paras paikka olisi. Ja ihmiset, jotka eivät käytä alkoholia, joutuvat selittelemään, miksi näin on? Sen olen monesti omakohtaisesti todennut, kun olen synnyinraitis. Mutta nuoruuskin oli mukavaa. Sain ajaa aina yleensä autoa, kun oli selväpää.
-Se on todella hienoa, että Töysän Raittiusyhdistys on yhä toiminnassa, iloitsi Alavuden, töysäläinen kaupunginjohtaja Liisa Heinämäki.
Eläkkeellä oleva, Lehtimäen/Alajärven seurakunnan lastenohjaaja Johanna Suutala nauratti yleisöä hauskoilla lasten sanonnoilla.
Raittiuden Ystävät Pohjanmaan piirin pj. Rauno Hirvimäki esitti piirin tervehdyksen. Toiminnanjohtaja Hannah Honkanen toi Raittiuden Ystävät ry. onnittelut. Matti Lamminaho esitteli 70 v. toimineen askartelukerhon aikaansaannoksia.
Thaimaasta kotoisin oleva, nyt Tuurissa työskentelevä Yaowaluk Mäkiranta esitti synnyinmaansa tanssia.
Opetusneuvos Ritva Sorila selvitti aikaa, millaiseen Suomeen ja Töysää, juhliva raittiusyhdistys perustetiin. SUOMEN vanhin kansalaisjärjestö, sai alkunsa vuonna 1860 Kohtuuden Ystävät nimisenä. Tämä nimi muutettiin v. 1881 Suomen Raittiuden Seuraksi. Ja jälleen seuran sääntöjä uudistettiin vuonna 1884. Silloin nimeksi päätettiin nykyinen Raittiuden Ystävät Ry.
Raittiusyhdistyksen Töysään perustamista vauhditti paikkakunnalla toimiva Koskeniskan olutpanimo ja viina aktiivinen salapoltto. Pontikkatehtaita oli monia eri kylillä. Joissakin kylissä useampikin tehdas tuotti ”Korven kyyneltä”.
Keskeisenä henkilönä Töysän raittiustyössä oli tuohon aikaan kauppias Sanni Mylläri. Aktiivinen Sanni valittiinkin 5.3.1903 kunnantalolla pidetyssä perustavassa kokouksessa Töysän Raittiusyhdistyksen puheenjohtajaksi. Aikaisemminkin oli Töysässä taisteltu väkijuomien vastustamiseksi. Se toiminta ei ollut kuitenkaan saanut järjestäytyneitä muotoja. Nyt Myllärin toimintakumppanina kunnostautui kiertokoulun opettaja Olga Huhti.
Ensimmäisenä päätettiin yhdistyksen toimesta lähettää hakemus läänin kuvernöörille, että läänintaholta kiellettäisiin, kunnassa toimivan oluttehtaan tuotanto. Väkevän oluen valmistus loppuikin pian. Siihen oli vaikuttamassa raittiustyö ja mallasveron nosto.
Oman talon rakentaminen nousi esille v. 1913 kahta vuotta myöhemmin oma talo päätettiin rakentaa Hakojärven kylään, H. Mäkirannan omistamalle maalle. Talo valmistui talkootyöllä v. 1916. Se vilkastutti paljon yhdistyksen toimintaa entisestään. Talo oli vuokralla myskin Töysän kunnalla kuuden vuoden ajan, väliaikaisena kansakouluna.
Vuonna 1927 talo paloi Pääsiäispäivän iltana. Uuden rakennuksen suunnittelu alkoi heti. Yhdistyksen jäsenet lahjoittivat rakennustarvikkeita ja takasivat tarvittavia lainoja. Aleksi Hakola alkoi urakalla rakentamaan uutta taloa, sen vihkiäisiä vietettiin 23.9.1928.
Klaus Lavila, Marja-Liisa Tuominen ja Hannah Honkanen jakoivat pitkään toimineille kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. 70-vuoden toiminnasta kunniataulut saivat Aino ja Matti Lamminaho.
Ansiomerkit 40-vuotisesta toiminnasta Tellervo Järvinen ja Kirsi Jokikokko. Yli 25-toiminnasta kultamerkit: Ari Hakola, Kaija Haapa-aho, Maritta ja Timo Rinta-aho.
Luontopolkuun johdattelivat Pentti Alanko ja Ossi Kakko. Harrastettiin myöskin Karjalaisten kyykkäpeliä ja puukuulapeliä.
Nykyisin toimii yhdistyksen puheenjohtajan Klaus Lavila. Marja-Liisa Tuominen vpj., Minna Pörri, siht. Muut johtokunnan jäsenet: Kaija Haapa-aho, Anne Hiipakka, Ritva Lavila, Tellervo Järvinen ja Timo Rinta-aho. Johtokunnan ulkopuolisena rahastoinhoitajana Kirsi Jokikokko.
Kuvat: Pentti Hautala
