Kansanedustaja Mia Laiho: Häiritsevään puhelinmarkkinointiin on puututtava

0

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho (kok) vaatii puhelinmarkkinointiin kirjallista vahvistamista ennen ostopäätöstä. Tämä parantaisi erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten oikeusturvaa. Laiho on jättänyt asiasta hallitukselle Toimenpidealoitteen.

Kansanedustaja
Mia Laiho

Marinin hallitusohjelmassa on kirjaus, että puhelin- ja kotimyyntiä rajoitetaan ja säädellään tiukemmin kuluttajan suojaksi. Lakiesitys olisi määrä antaa eduskunnalle lähiaikoina. Laiho on huolissaan siitä, ettei lakiesityksessä huomioida riittävästi haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tilannetta.

    • Kuluttajille ja erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville, kuten muistisairaille, vammaisille, ikäihmisille puhelinmyyntitilanne on usein ongelmallinen. Puhelut tulevat aina yllättäen ja voivat olla myös harhaanjohtavia. Ihminen joutuu tekemään päätöksen puutteellisin tiedoin, voi kokea olevansa painostetussa tilanteessa ja tilanteesta ulospääsemiseksi tekee ostopäätöksen, sanoo Laiho.
  • Puhelinmyyntiin liittyvää lainsäädäntöä tulisi vähintäänkin muuttaa niin, että myyjän tulee saada asiakkaalta erikseen kirjallinen vahvistus puhelimessa sovitun ostopäätöksen jälkeen. Kuluttajan asema parantuisi, jos hän saisi mahdollisuuden harkita täysin yllättäen tullutta ja puhelinkeskustelun aikana syntyneiden mielikuvien perusteella hänelle markkinoitua ostosta rauhassa. Puhelimessa asioinnin tulee täyttää saman kuluttajansuojan taso kuin verkon ulkopuolella tehdyissä sopimuksissa. Se antaisi kuluttajalle tietoa, kenen kanssa tämä on tekemässä sopimuksen, ja mihin on sitoutumassa, huomauttaa Laiho.

Laihon mukaan kuluttajalla täytyisi olla päätöksenteon kannalta olennaiset tiedot kirjallisesti. Näitä ovat esim. hinta, sopimuksen kesto, ja tieto siitä, mihin sitoutuu tilaussopimuksessa. Laiho muistuttaa, että markkinointikiellon mahdollisuus ei poista säätelyn tarvetta, sillä markkinointikiellon tekeminen on käytännössä esim. ikäihmisille hyvin hankalaa eikä se edes poista kaikkia puhelinmyynnin yhteydenottoja. Ikäihmisten puutteellisia tietoja omasta oikeusturvastaan käytetään valitettavasti myös hyväksi.

  • Monet muistisairaat ja kognitiiviselta toimintakyvyltään alentuneet henkilöt ostavat puhelinmyyjiltä tavaroita, lehtiä ja palveluita, joita he eivät tarvitse. Tuotteet ovat usein ylihinnoiteltuja ja välttämättä heillä ei ole niihin edes varaa. Monet omaiset ja joskus myös kotipalveluhenkilöstö joutuvat käyttämään resurssejaan tilausten ja sopimusten purkamiseen. Lailla on voitava turvata, ettei ainakaan ihmisen heikentynyttä harkintakykyä voida käyttää hyväksi, jatkaa Laiho.

Yli 75-vuotiaita on väestössämme jo runsaat puoli miljoonaa henkilöä. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan heidän määränsä nousee jo lähes 800 000 henkilöön vuoteen 2030 mennessä. Tässä joukossa on runsaasti muistisairaiden ohella myös muista aivojen toiminnan häiriöistä kärsiviä henkilöitä, joten koti- ja puhelinmyynnin ongelmat näyttäytyvät yhä laajemmalle joukolle lähivuosina. Laihon mukaan myös nuoremmissa ikäryhmissä on haavoittuvassa asemassa olevia, esim. mielenterveys- ja päihdeongelmista tai velkaongelmista kärsiviä ihmisiä.

Laihon mukaan kuluttajan suoja toteutuu vasta, jos laissa vaaditaan kirjallista vahvistusta kaikista puhelimessa sovitusta ostosta.

  • Lainsäädäntöä on muutettava niin, ettei hyvätahtoisuutta ja alentunutta harkitsemiskykyä voida käyttää hyväksi. Muutenkin puhelinkauppa on kuluttajien kannalta ongelmallista, kun ostopäätös tehdään vain kuuleman perusteella. Yhteiskunnan pitää pystyä suitsimaan epätervettä markkinointia. Olisi oikeus ja kohtuus, että kuluttajilla on mahdollisuus harkita ostopäätöstään rauhassa, päättää Laiho.

 

PTV mansikkasumppa1

JÄTÄ KOMMENTTI