Kesä on käynnistynyt onnistuneesti – Telkkää pesii pöntöissä ja pökkelöpuissa

0
Pöllönpöntössä metsässä, noin 100 metrin etäisyydeltä joesta lähteneet poikaset taapersivat jokeen 3.6. aamupäivällä ja joukkoon liittyi samoihin aikoihin virran varrella olevia nuorukaisia.

Pentti Hautala/ J-Pnews
Alavus/Töysä

Telkkä on nykyään kaikista vesilinnuista tutumpi. Telkkä pesii mielellään meidän ihmisten tekemiin pönttöihin.

Lisäksi perinteisesti luonnossa, onttoihin puihin sekä palokärjen nokkimiin- ja luonnonkoloihin. Toisin kuin yleisesti luullaan telkän pesä saattaa sijaita etäälläkin vesistöstä. Silloin poikaset joutuvat vaeltamaan jopa monia kilometrejäkin veteen päästäkseen. Wikipedian mukaan pisin todettu ruokailuvesistön ja munapesän välinen etäisyys on ollut 22 kilometriä!!

Monien kilometrien matkalla, pesältä vesistöön joutuvat poikaset monille vaaroille alttiiksi. Kaukana vesistöstä pesiminen johtuu siitä, kun sopivista pesäpaikoista on joillakin alueilla telkkäin kesken kova kilpailu. Se ajoittuu siihen aikaan, kun ensimmäiset sulapaikat talven jälkeen jokien varsille ja lahtiin ilmestyvät. Kohteisiin, joihin ihmiset ovat lintuja varten suurikokoisia pesäpönttöjä puihin laittaneet.

Ja viime vuosina pesäpönttöjen käytön kilpailijoiksi ovat lisääntyneet myöskin naakat. Ympärivuotisesti alueilla lentelevät naakkaparvet ovat hankala vastustaja telkille. Jos läheisessä metsässä tai piha-alueille sijaitsee esimerkiksi käyttämätön pöllönpönttö, niin telkkä muniin mielellään siihen. Töysän Koskipuistossa tapahtui näin tänäkin keväänä. Poikaset piiperivät pois pesästä noin 100-metrin etäisyydelle virtaavaan jokeen jo perjantaina, 3.6. aamupäivällä.

Jostakin syystä telkkätiput lähtevät pesistään yleisesti aina aamupäivällä. Joskus kyllä olen nähnyt näin tapahtuvan myöhään illallakin.

Aamupäivällä samoihin aikoihin näkyi joessa uivan kohti Ponnenjärveä myöskin joen rannan pöntöstä lähtenyt poikue. Siinä olikin telkkäemoilla huikkimista, että onnistuivat jakamaan, yhteisen lauman muodostaneet 17 ”villivekaraa” erilleen ja omaksi perheeksi. Kovan kääkätyksen ja pyrähtelyjen jälkeen jako ainakin näytti onnistuvan. -Toisen emon johdolla ui kohti järveä yhdeksän ja toinen johdatteli kahdeksan pikkuista.

”Mitä ihmettä oliko pesässä näin paljon poikasia”. Mietti varmaan tämä telkkäemo järveä kohti uidessaan ja pysähtyi. -Kun pöllönpesässä varttuneiden oma emo saapui viimeisen nuorikon kanssa paikalla alkoi äänekäs poikasten jako. Ja ehkäpä molemmat saivatkin hoidettavakseen oman pesueensa? Tai sitten ei.

Telkkä on hyvin kotipaikka uskollinen ja pyrkii munimaan samaan pönttöön, tai puunkoloon, johon aikaisemminkin on tehnyt. Jopa niin monena keväänä, mitä pesäpaikka on kelvollinen, tahi se muuten on mahdollista.

Yleinen muna- ja poikasmäärä telkällä on 8-10. Lintu hautoo, sääolosuhteista riippuen 27-35 vuorokautta. Kuoriutumisen jälkeen poikaset lähtevät pesästä yhden vuorokauden vanhoina. Eikä emo auta poikasia. Terävien kynsiensä avulla untuvikot kiipeävät pöntön puuseinää myöden kulkuaukolle ja hyppäävät suoraan veteen tai maahan. Telkkäemo odottaa alhaalla ja ääntelee kutsuvia ohjeitaan pienokaisilleen. Kun ensimmäinen nuorukainen rohkenee ponkaista ulos pesästä, niin muut seuraavat hänen esimerkkiään. Ja tavallista aikaisemminkin. Joskus on vasta viimeiset telkkäpöntöt tyhjenneet juhannusviikolla.

Kuvat: Pentti Hautala


 

JÄTÄ KOMMENTTI