Kuortaneen kunnnahallituksen päätöksiä kokouksesta 11.9.
Uinnin valtakunnallinen harjoituskeskus
Valmistelija Kunnanjohtaja Teemu Puolijoki
Uintikeskuksen rakentamissuunnitelmat ovat valmistuneet kesällä 2023. Tämän
jälkeen Kuortaneen Uintikeskus Oy on kilpailuttanut keskuksen rakentamisurakan
ja saanut tarjoukset elokuun 2023 lopulla. Uintikeskuksen rakentamisen
kokonaisuus suunnittelutyö mukaan luettuna on tarjousten myötä asettunut
suunnilleen seuraavaan tasoon (kustannusarvio 31.8.2023):
– Suunnittelu ja valmistelu 636.500 euroa
– Tilaajahankinnat 887.000 euroa
– Urakat (sis. riskivaraus 450.000 euroa) 15.230.400 euroa
– Valvonta 254.400 euroa
– Sekalaiset kulut (sis. mm. rak.aik.korot) 699.700 euroa
Yhteensä 17.708.000 euroa
Kokonaisuuden kustannustaso on siis samaa luokkaa kuin L2-suunnittelun myötä
syntynyt kustannusarvio (noin 17,9 milj. euroa), jolla hankkeelle haettiin
loppuvuodesta 2022 valtionavustusta. Kuitenkin rahoituskustannusten nousu
vaikuttaa siihen, että yhtiön osakkaiden (Kuortaneen Urheiluopisto ja Kuortaneen
kunta) tosiasiallisesti kustantama osuus 20 vuoden aikana on suurempi kuin
aiemmin on arvioitu. Kunnan SVOP-rahoituksen osuudeksi 20 vuoden aikana on
arvioitu yhteensä noin 8,22 milj. euroa (sisältää lainan lyhennykset ja korot).
Huomioitava kuitenkin on, että esimerkiksi korkotason muutokset voivat vaikuttaa
lopulliseen summaan. Ensimmäisenä vuonna (2026) kun sekä lyhennys että korot
maksetaan koko vuonna, on kunnan rahoitusosuus noin 524.000 euroa (lyhennys
+ korko). Vuosien mittaan koron osuuden pienentyessä SVOP tulee suuruudeltaan
vähenemään.
Kunnanvaltuuston hyväksyessä 13.6.2022 § 39 uintikeskusta koskevan
hankesuunnitelman on hankkeen kustannusarviona ollut 12,0 milj. euroa, josta
kunnan rahoitusosuudeksi sovitun 37,5 %:n mukaisesti on muodostunut 3,0 milj.
euroa. Tämän jälkeen hankkeeseen on tullut kustannuksia lisääviä muutoksia
esimerkiksi katsomo- ja teknisten tilojen osalta. Hankkeen sisällöllisen muutoksen
johdosta tietynasteinen kustannustason nousu on siis loogista. Kunnanvaltuusto
on 16.12.2023 § 71 päättänyt osallistua hankkeen rakentamissuunnittelun
kustannuksiin 37,5 %:n mukaisesti, mikäli hankkeelle myönnetään valtionavustus.
Samalla on kuitenkin edelleen korostettu, että päätös uintikeskuksen
rakentamisesta tehdään erikseen, suunnittelun valmistuttua ja tiedettäessä
urakoinnin kustannukset.
Hankkeelle on maaliskuussa 2023 myönnetty opetus- ja kulttuuriministerin
toimesta 2,5 milj. euron valtionavustus. Lisäavustusta hankkeelle ollaan
hakemassa, mutta uintikeskuksen rakentaminen tulee käynnistää jo ennen tietoa
mahdollisesta uudesta valtionavustuksesta. Näin siis sen mahdollista toteutumista
ei toistaiseksi voida huomioida hankkeen kustannuksiin ja rahoitukseen liittyvissä
laskelmissa.
Kunnanvaltuusto on 26.9.2022 § 39 hyväksynyt Urheiluopiston ja kunnan välisen,
uintikeskusta koskevan osakassopimuksen. Osakassopimuksessa Urheiluopiston
osuudeksi hankkeen rahoittamisen osalta määritellään 62,5 % ja kunnan
osuudeksi 37,5 %. Mikäli rahoitusosuuksia nyt lähdettäisiin muuttamaan, vaatisi
tämä osakassopimuksen päivittämisen. Lisäksi mahdollisen rakentamishankkeen
rahoittajan näkemyksen mukaan kunnan rahoitusosuuden tulee olla
osakassopimuksen mukainen 37,5 %. Tämän tärkeyttä on korostanut myös
Urheiluopisto.
Päätös tulee siis käytännössä tehdä sen osalta, lähteekö kunta mukaan
hankkeeseen osakassopimuksen mukaisen 37,5 %:n rahoitusosuutensa
mukaisesti (joka kohonneen kustannusarvion myötä tarkoittaa edellä mainittua,
tämänhetkisen arvion mukaista noin 8,22 milj. euroa 20 vuoden aikana), vai
päätyykö kunta jäämään sivuun hankkeesta, tiedostaen samalla, että hanke jää
ainakin toistaiseksi toteutumatta. Yksin Urheiluopisto ei hanketta luonnollisesti
kykene toteuttamaan.
Kustannusarvion mukaisen investoinnin vaikutusta kunnan talouteen on arvioitu
vuosien 2024 – 2026 osalta. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä
kunnan toimintamenoista on poistunut merkittävä osuus, toisaalta verotuloja ja
valtionosuuksia on myös leikattu. Toimintakulujen nousuksi kyseisellä vuosivälillä
on arvioitu vuosittain 2 – 2,5 %, toimintatuottojen kasvuksi vuosittain 1,7 %.
Arviossa on huomioitu myös korkomenojen kasvutrendi. Verotuloennuste on otettu
Kuntaliiton tietojen pohjalta, valtionosuudet on arvioitu säilyvän kyseiset vuodet
samalla tasolla. Lopputulemaksi on muodostunut vuosittaisen vuosikatteen osalta
noin 1,2 milj. euroa. Tulos muodostuisi suunnitelmakaudella ylijäämäiseksi.
Kunnassa on käynnistynyt vuoden 2024 talousarvion ja vuosien 2025 – 2026
taloussuunnitelman valmistelu kunnanhallituksen antaessa talousarvion
laadintaohjeet 21.8.2023 § 415. Laadintaohjeissa linjataan muun ohella, että
tavoitteena tulee olla, ettei vuoden 2024 nettoinvestointien määrä ylitä vuosikatteen
määrää. Tämä on ollut linjauksena kunnassa myös vuosien 2022 ja 2023
talousarviota koskien, sen jälkeen, kun Alvarin koulun rakentamiseen liittyvät
kustannukset eivät ole enää sisältyneet investointeihin.
Uintikeskuksen mahdollista rakentamista on arvioitu edellä mainitun periaatteen
kannalta. Vuosien 2024 ja 2025 investointitason arviointi on tehty siten, että nyt
kunnan investointisuunnitelmiin kyseisten vuosien osalta kuuluvien hankkeiden
lisäksi on huomioitu mahdollinen lukion laajentaminen (arvio yhteensä noin 2,0
milj. euroa) sekä uintikeskuksen SVOP-rahoitus. Vuoden 2026 osalta arvioitaisiin
investointien kokonaistasossa palattavan maltillisemmalle tasolle. On kuitenkin
huomioitava, että viimeistään vuoden 2026 jälkeen esimerkiksi mahdollinen
puutarhakylä ja kevyen liikenteen väyliin liittyvät tarpeet voivat tulla kuormittamaan
kunnan investointien kokonaisuutta.
Edellä kuvatulla tavalla voidaan karkeasti arvioida, että huomioitujen investointien
ja Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymän purkamisen kautta lisääntyvien
velkavastuiden myötä kunnan lainamäärä lisääntyisi vuoden 2026 jälkeen noin
3.200 euroon / asukas. Tällä hetkellä lainaa on noin 2.600 euroa / asukas.
Lähtökohtana tulisi kuitenkin pitää, että lukion mahdollisen laajennuksen
valmistuttua alettaisiin vähitellen palata vuosikate kattaa nettoinvestoinnit –
periaatteeseen.
Kunnan lainamäärän lisääntyminen rakentamiseen lähdettäessä on kuitenkin
tiedostettava, kuten myös se, että SVOP muodostaa kunnan talousarvioiden
investointiosasta merkittävän osuuden vuosia. Näin sillä väistämättä on oma
vaikutuksensa investointien suunnittelun kokonaisuuteen.
Nykyisen Urheiluopiston uimahallin arvioidaan olevan käyttöikänsä päässä eikä
sen peruskorjausta nähdä järkevänä. Muutaman vuoden kuluessa Urheiluopisto
joutuu siis joka tapauksessa miettimään, miten tulevaisuuden osalta toimitaan
(rakennetaanko uusi halli vai hankitaanko uintipalvelut jollain muulla keinoin).
Keskustelua ei toistaiseksi ole käyty kunnan ja Urheiluopiston kesken siitä, miten
toimitaan mikäli nyt käsittelyssä oleva uintikeskushanke ei etene. Jos uusi uimahalli halutaan rakentaa, arvioitavaksi tullee myös halutaanko uinnin valtakunnallista harjoituskeskusta edelleen tavoitella ja hakea sitä varten merkittävää valtionavustusta, vai tavoitellaanko nykyisen kokoisen uimahallin rakentamista.
Vertailtaessa lähialueen kuntina Ähtäriä ja Lapuaa (joissa molemmissa tehty
päätökset uimahalliprojektista), voidaan todeta kustannusarvion Ähtärin hallin
osalta olevan nettona noin 7,8 milj. euroa ja Lapuan nettona noin 9,5 milj. euroa.
Kunnan osuuden uintikeskuksen rahoituksesta (nyt lähtökohtana pidetyn noin 15,0
milj. euron tasosta noin 5,6 milj. euroa tai esimerkiksi 2,0 milj. euron
lisäavustuksen jälkeen noin 13,0 milj. euron tasosta noin 4,9 milj. euroa) ei voida
katsoa poikkeavan juurikaan erityisesti Ähtärin hallin kustannukseen nähden,
mikäli kustannus suhteutetaan kunnan kokoluokkaan (varsinkin mikäli lisäavustus
myönnettäisiin). Lapuan projekti ei ole rakentamisen osalta vielä käynnistynyt.
Uintikeskuksella olisi kiistatta positiivisia vaikutuksia Kuortaneelle. Kuitenkin
samalla esimerkiksi kunnan investointitarpeen ja sen myötä lisääntyvän
lainoitustarpeen ohella on myös huomioitava maailmantaloudellisen tilanteen ja
kuntataloustilanteen epävarmuus tulevien vuosien osalta (esimerkiksi
valtionosuuksien kehittyminen), sekä uintikeskuksen merkittävä kustannusnousu.
Uintikeskuksen rakentamista varten otettavan luoton takaaminen on tarkoitus
toteuttaa molempien osapuolten yhteisvastuullisella takauksella, joka tuo
rahoitukselle korkohyötyä. Kyseinen uintikeskuksen hanke liittyy kunnan
liikuntalain mukaisten tehtävien edistämiseen, sillä keskuksen avulla kunta
esimerkiksi rakentaa ja ylläpitää liikuntapaikkaa sekä järjestää liikuntapalveluja
sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon
ottaen. Uintikeskus palvelee kuntalaisia uimahallina. Uimahallin oleminen
Kuortaneella jatkossakin nähdään tärkeäksi muun muassa sen terveyttä ja
hyvinvointia sekä vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksia edistävän vaikutuksensa
johdosta. Lisäksi uimahallilla on esimerkiksi kunnan liikuntapaikkakuntaimagoa
ylläpitävä ja vahvistava merkitys, joka nähdään tärkeäksi kunnan
elinvoimaisuuden, vetovoimaisuuden ja markkinoinnin kannalta. Kunnanvaltuuston
13.6.2022 § 39 hyväksymän hankesuunnitelman mukaisesti uintikeskuksen
rakentuminen mahdollistaa kuortanelaisille peruskouluikäisille ja sitä nuoremmille
uintikeskuksen asiakkaille (yhtiön käyttökatteesta riippuen kunnan yhtiölle
maksaman korvauksen kautta) keskuksen ilmaiskäytön yhteensä 20 vuoden
ajaksi.
Kuntalain selitysteoksessa (Harjula-Prättälä 2023: Kuntalaki – Tausta ja tulkinnat)
käsitellään kunnan takaukseen liittyviä asioita. Teoksen mukaan kunnan on
toimenpiteitä harkitessaan otettava huomioon kunnan toiminnan vaikutukset
markkinoilla tapahtuvaan kilpailuun, jota kilpailu- ja kuluttajavirasto toimivaltansa
puitteissa valvoo.
Euroopan komissio on antanut tiedonannon EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88
artiklan soveltamisesta valtiontukiin takauksina (2008/ C 155/02). Tiedonannon
mukaan seuraavien edellytysten täyttyminen riittää osoittamaan, ettei yksittäinen
valtiontakaus ole valtiontukea:
Lainanottaja ei ole taloudellisissa vaikeuksissa, takauksen laajuus voidaan
myöntämishetkellä mitata asianmukaisesti, takaus ei kata enempää kuin 80
prosenttia lainasaamisen tai muun rahoitussitoumuksen määrästä ja takauksesta
maksetaan markkinaperusteinen hinta.
EU-tiedonannossa todetaan, että jos jokin edellä mainituista edellytyksistä ei täyty,
se ei tarkoita, että takaus katsottaisiin automaattisesti valtiontueksi.
Kyseiseen takaukseen (ja myöskään kunnan SVOP-rahoitukseen) ei arvioida
sisältyvän kiellettyä valtiontukea johtuen seuraavista seikoista:
1) Opetus- ja kulttuuriministeriö ei rahoita puhtaasti markkinallisia hankkeita
2) Ei ole nähtävissä, että kukaan yksityinen toimija lähtisi rakentamaan uimahallia
ja toimimaan kyseisten palvelujen vaihtoehtoisena tarjoajana 3) Valtiontukisääntelyssä liikuntalakiin liittyvät asiat muodostavat jossain määrin
oman kokonaisuutensa.
Tällöin takauksesta ei tarvitse periä takausprovisiota.
On myös huomioitava, että edellä mainitun selitysteoksen mukaan (juontuen
kuntalain 126 §:stä) kunta ei toimi kilpailutilanteessa markkinoilla järjestäessään
lain nojalla omana toimintanaan palveluja kunnan asukkaille ja muille, joille
kunnan on lain perusteella järjestettävä palveluja. Lisäksi todetaan, ettei
kilpailutilannetta voi syntyä järjestämislupaa edellyttävän opetuksen
järjestämisessä. Kuortaneella sijaitsee urheilulukio, jolle valtio on antanut urheilun
erityisen koulutustehtävän sekä sitä koskevan järjestämisluvan. Urheilulukiolle
uimahalli on tärkeä tukipalvelu liittyen opiskeluun. Nykyinen Urheiluopiston
alueella sijaitseva uimahalli on käyttöikänsä päässä. Mikäli uintikeskus ei
toteutuisi, tulisi uimahallin tukipalvelut urheilulukiolle kuitenkin järjestää tavalla tai
toisella.
Kuntalain 129 §:n 1 momentin mukaan kunnan myöntämä laina, takaus tai muu
vakuus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä.
Kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy
merkittävä riski. Kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vastavakuuksilla.
Kuortaneen kunnan tilikauden tulokset vuosina 2020 – 2022 ovat olleet
ylijäämäisiä, ja myös kuluvalle vuodelle 2023 on ennakoitu ylijäämäistä tulosta.
Kunnan taseessa on ylijäämää 31.12.2022 –tilanteessa noin 7,4 milj. euroa.
Kuortaneen Uintikeskus Oy:n toiminnallisten tuottojen on arvioitu kattavan sen
kulut. Yhtiölle annettavalla takauksella ei arvioida olevan merkittävää riskiä
kunnan taloudelle.
Kuortaneen Uintikeskus Oy käy vielä neuvotteluja liittyen uintikeskuksen
rahoitusjärjestelyihin. Lopulliset tiedot asian osalta saadaan vasta viikon 37
lopulla. Näin siis myöskään kunnanhallitukselle ei vielä voida tehdä esitystä siitä,
osallistuuko kunta keskuksen rakentamiseen. Kunnanhallitus tulee käsittelemään
hankkeeseen lähtemistä ja takauksen myöntämistä 14.9.2023.
Uintikeskuksen suunnittelukuvat ja yhtiön ensimmäisen toimintavuoden
talousarviolaskelma on lähetetty kunnanhallitukselle esityslistan oheismateriaalina.
Esittelijä: Kunnanjohtaja Teemu Puolijoki
Päätösehdotus: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se ottaa asian käsiteltäväkseen kunnanhallituksen kokouksessaan 14.9.2023 tekemän esityksen mukaan.
Päätös: Ehdotus hyväksyttiin
Varapuheenjohtaja Riikka Varila Urheiluopistosäätiön ja Uintikeskus Oy:n
hallituksen jäsenenä, Eeli Mäki-Mustapää urakkatarjouksen jättäneenä, Annu
Ridanpää-Taittonen Urheiluopistosäätiön työntekijänä ja pöytäkirjanpitäjä Jaana
Salo Uintikeskus Oy:n hallituksen jäsenenä ilmoittivat esteellisyytensä ja poistuivat
kokouksesta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.
Varajäseninä tähän asiaan osallistuivat Annie Ylileppälä ja Antti Yli-Hynnilä.
Koska puheenjohtaja oli estynyt ja varapuheenjohtaja esteellinen tuli kokoukselle
valita väliaikainen puheenjohtaja tähän asiakohtaan.
Kunnanhallitus valitsi yksimielisesti Susanna Ylikantolan väliaikaiseksi
puheenjohtajaksi tähän asiakohtaan. Pöytäkirjanpitäjänä toimi Teemu Puolijoki.
Lausuntopyyntö Seinäjoen seudun vesihuollon alueellisesta yleissuunnitelmasta
Valmistelija Kunnanjohtaja
Tekninen lautakunta on käsitellyt lausuntopyyntöä Seinäjoen seudun vesihuollon
alueellisesta yleissuunnitelmasta kokouksessaan 15.8.2023 § 51 ja esittänyt
tiettyjä teemoja, jotka olisi syytä huomioida Kuortaneen kunnan lausunnossa.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on järjestänyt suunnitelmasta
esittelytilaisuuden 5.9.2023.
Esittelijä Kunnanjohtaja
Päätösehdotus: Teknisen lautakunnan ehdotukseen perustuen kunnanhallitus antaa Kuortaneen kunnan puolesta seuraavan lausunnon Seinäjoen seudun vesihuollon alueellisesta yleissuunnitelmasta:
Yleissuunnitelman sivuilla 13 – 15 käsitellään suunnitelman käsittävän alueen
väestöennustetta sekä vesijohto- ja jätevesiverkoston liittyjämäärien
muutosennustetta vuosina 2021 – 2050. Ennusteiden osalta on syytä huomioida,
että vuoteen 2050 on pitkä aika eivätkä ennusteet välttämättä toteudu esimerkiksi
väestön taajama-alueille muuttamisen osalta. Myös haja-asutusalueilla asumisen
mahdollisuudet tulee turvata edelleen, koskien myös Kuortaneen kuntaa.
Kuortaneen kunta kannattaa yhteistyön lisäämistä alueen vesihuoltolaitosten
kesken. Lisäksi kannatettavaa on myös tarkoituksenmukainen maakuntarajat
ylittävä yhteistyö. Kunta ei kuitenkaan näe perustelluksi kunnan
vesihuoltolaitoksen yhdistymistä Lapuan tai Alavuden kaupunkien
vesihuoltolaitosten kanssa, vaan kannattaa vaihtoehtona mainittua
sopimuspohjaista operointiyhteistyötä näiden kanssa.
Suunnitelmassa ehdotuksena mainitun toisen siirtoviemärin rakentamisen
Kuortaneelta Lapualle hyödyt kannattaa selvittää tarkemmin, mikäli tarvetta
hankkeeseen esiintyy.
Vesivarojen suojelun kehittämisen osalta Kuortaneen kunta korostaa asian
tärkeyttä. Lappakankaan pohjavesialueen kautta kulkevan Maantie 711:n
(Kuortane – Alajärvi) osalta on parhaillaan käynnissä tiesuunnitelman laadinta
välillä Ruona – Menkijärvi. Pohjavesien merkitys hankkeessa on oleellista
huomioida, mikä huomioituisi kunnan näkemyksen mukaan parhaiten
suunnittelemalla pohjavesialueet kiertävä uusi tielinjaus. Kunta toivoo pohjavesien
huomioimisen kyseisessä tiehankkeessa olevan esillä myös yhteisenä
maakunnallisena intressinä.
Päätös: Ehdotus hyväksyttiin
Määräalan kauppakirja tilasta Ala-Hannuksela
Valmistelija: Hallintojohtaja Jaana Salo
Kunnan ja Salme Peltoniemen välillä on neuvoteltu kauppakirja, jolla kunta hankkii
3,8 ha määräalan tilasta Ala-Hannuksela Rn:o 31:28. Määräala sijoittuu Kaatialan
louhoksen alueelle niin, että kaupan jälkeen kunnan omistuksessa olevat maa-
alueet rajoittuvat suuremman louhoksen vesialueen ympärille kokonaisuudessaan.
Kauppahinta on 19.000 euroa.
Esittelijä Kunnanjohtaja
Päätösehdotus: Kunnanhallitus päättää hyväksyä liitteen mukaisen kauppakirjan allekirjoitettavaksi
Päätös: Ehdotus hyväksyttiin
Kunnan edustajat Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymän kokoukseen 28.9.2023
Valmistelija Hallintojohtaja Jaana Salo
Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymän perussopimuksen mukaan ylintä
päätösvaltaa käyttää kuntayhtymässä yhtymäkokous. Yhtymäkokouksen
tehtävistä on määrätty perussopimuksen §:ssä neljä. Perussopimuksen viidennen
pykälän mukaan yhtymäkokous kutsutaan koolle vähintään kaksi kertaa vuodessa.
Yhtymäkokousedustajat valitsee jäsenkunnan kunnanhallitus tai jäsenkunnan
valtuuston päättämä muu toimielin.
Perussopimuksessa todetaan, että yhtymäkokousedustajat valitaan kuhunkin
kokoukseen erikseen.
Yhtymäkokoukseen nimetään perussopimuksen mukaan kaksi edustajaa ja kaksi
henkilökohtaista varaedustajaa kustakin kuntayhtymän kunnasta. Kunnan
äänivalta perustuu kunnan asukasluvun osuuteen yhteistoiminta-alueen
asukasluvusta.
Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymän seuraava yhtymäkokous pidetään
28.9.2023 klo 16:00 /Teams
Esittelijä Kunnanjohtaja
Päätösehdotus: Kunnanhallitus nimeää kunnalta kaksi edustajaa ja heille henkilökohtaiset varaedustajat Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymän yhtymäkokoukseen 28.9.2023
Päätös: Kunnanhallitus nimesi Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymän
yhtymäkokoukseen 28.9.2023 varsinaisiksi jäseneksi Ulla Siljamäen, (varalle Eeli
Mäki-Mustapään) ja Merja Liesmäen, (varalle Maria Vesterin).
