Sydänliitto / J-Pnews
Lihavuuden stigma koskettaa myös lapsia ja perheitä. Etenkin, jos lapsen paino on noussut, kokevat vanhemmat huolta, harmitusta, syyllisyyttä ja turhautumistakin sekä avun saannissa että ympäristön suhtautumisessa. Vastuullisempaa painopuhetta tarvitaan sekä yhteiskunnan että terveydenhuollon taholta.
Lapsi kokee helposti olevansa vääränlainen ja kelpaamaton
”Olen surullinen siitä, miten ylipaino tuntuu määrittelevän ihmisen. Lapsen ja aikuisen.”
Sydänliiton Neuvokas perhe on haastatellut (2020, 2022) ylipainoisten lasten vanhempia. Heidän kokemuksistaan tulee ilmi, miten lihavuuden stigma koskettaa lapsia ja perheitä, miten herkästä aiheesta on kyse ja kuinka vanhemmat yrittävät suojella lastaan ulkopuolisilta kehopaineilta. Vanhemmilla oli myös haasteita avun hakemiseen. Lapset altistuvat kehoja arvioivalle puheelle jo varhain: laihdutusviestintä, ulkonäkökeskeisyys ja syyllistävä painopuhe yhteiskunnassa jättävät erityisen vahingollisen jäljen lapsen kehittyvään kehosuhteeseen sekä minäkuvaan.
On tärkeä kuulla perheiden ääntä vastuullisemman painopuheen luomiseksi yhteiskunnassa ja terveydenhuollossa. Lasten painon puheeksioton hyvien käytänteiden edistäminen terveydenhuollossa ovat myös osa konkreettisia keinoja, joilla Sydänliiton Neuvokas perhe on mukana lihavuuden stigman vähentämisessä (1. maaliskuuta julkaistu valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan raportti).
Kukaan lapsi ei valitse olla ylipainoinen ja jokainen vanhempi toivoo lapselleen parasta
”Pelkään muiden ajattelevan, että olemme maailman huonoimmat vanhemmat, kun lapsi on pyöreä. Haluaisin kuulla, ettemme ole yksin, ja että muut ovat meidän puolella ja tukena.”
Monet vanhemmat kokevat syyllisyyttä lapsen painonnoususta ja pelkäävät ympäristön asenteita sekä reaktioita. Ylipaino on kuitenkin lapsilla yleistä, 2–16-vuotiaista pojista lähes kolmannes ja tytöistä melkein viidennes on ylipainoisia (THL 2021). Terveyden näkökulmasta asiasta on pidetty huolestuneita puheenvuoroja ja erityisesti vanhempien vastuuta on korostettu usein.
– Perheet ovat erilaisia ja niin pitäisi olla ratkaisuidenkin. Syö vähemmän ja liiku enemmän ajattelu on mennyttä maailmaa. Tiedämme, että painon kehittymiseen vaikuttavat mm. biologiset ja perinnölliset tekijät, psykologiset tekijät, kulttuuri ja yhteiskunta ja talous. Keskipainoisena pysyminen ei ole helppoa kenellekään tässä nyky-yhteiskunnassa, ei lapsille eikä aikuisille., kuvailee Marjaana Kauranen, terveydenhoitaja ja terveyden edistämisen asiantuntija Sydänliitto, Neuvokas perhe.
– Jokainen vanhempi haluaa parasta lapselleen. Kokemukset saadusta avusta ja tuesta vaihtelevat. Terveydenhuollossa painopuheella on hyvä tarkoitus – hyvinvoinnin ja terveyden lisääminen. Mutta lisääntyykö hyvinvointi pelkän painopuheen avulla? Ammattilaisesta neutraalilta tuntuva puhe painosta herättää vanhemmissa vahvoja tunteita, on tärkeää aina edetä perheen toivomalla tavalla. Vanhemman kokemusta hyvästä vanhemmuudesta kannattaa aina vahvistaa, muistuttaa Kauranen.
Vastuullinen painopuhe on kaikkien vastuulla
”Vaikka kuinka sanotaan, että ole oma itsesi ja kehopositiivisuus on tärkeää, niin todellisuudessa ylipainoisia kiusataan ja vähätellään. En halua sitä lapselleni.”
Jokaisella aikuisella on tärkeä rooli olla tukemassa lasten terveen kehosuhteen kasvua ja vähentämässä lihavuuden stigmaa. Tämä edellyttää vastuullisempaa puhetta painosta, erilaisista kehoista ja lihavuudesta.
