Lokakuun viimeisenä aamuna, sakean lumisateen keskellä Ähtärin eläinpuiston pandalaan tuotiin lasti ähtäriläisten kasvattamaa bambua.
Kyseessä on vuosien 2016-2019 aikana ProAgria Etelä-Pohjanmaan toteuttama Bambua pandalle -Leader-hankkeeseen osallistuneiden kasvattajien satoa. Hankkeen rahoitti tuolloin Kuusiokuntien kehittämisyhdistys Kuudestaan ry. Hankkeen päättymisestä on jo useampi vuosi, mutta muutama aikanaan hankkeeseen osallistunut kasvattaja on jatkanut työtään bambun parissa. Heistä kaksi, Jari Luokkakallio ja Helena Salokangas, toivat tiloiltaan tuoretta bambua ja jäivät kertomaan, miten bambun kasvatus on jatkunut hankevuosien jälkeen.
Bambun kasvatuksen plussat ja miinukset
Luokkakallio pohtii bambun kasvatuksen haasteita, ja toteaa niiden olevan mittava alkuinvestointi sekä vähälumiset, mutta kylmät talvet. Alkuinvestointi on huomattava etenkin laajemmalle alalle istutettaessa, koska monivuotisina kasveina yhden bambutaimen hinta liikkuu 20€ ja 30€ välillä. Istutuksen jälkeen bambun kasvatuksen uhkana ovat lumettomat pakkastalvet sekä kevättalven ja kevään kuivattavat tuulet. Paksulumisina talvina kestävimmät bambulajit pärjäävät kyllä hyvin mutta lumettomana pakkastalvena bambujen maanpäällinen osa paleltuu, joskin versoo keväällä uudestaan, mikäli juuristo on suojattu pakkaselta.
Toisaalta bambu kasvaa erittäin nopeasti ja sama pensas kestää jopa vuosikymmeniä hyvin hoidettuna ja otollisessa ympäristössä. Yksi yleinen kasvattajien huoli ei bambua näytä koskevan, nimittäin pensaiden suojaaminen Suomen luonnon eläimiltä. Niin Luokkakallio kuin Salokangaskin toteavat, että jopa jänikset menevät ennemmin muiden pensaiden kimppuun.
Miten kävi hankkeen jälkeen ja mikä Ähtärissä kasvatettu bambulaji on Pyryn ja Lumin herkkua?
Hankkeen aikana Luokkakallio huomasi, että jotkut lajit maistuvat Ähtärin eläinpuiston pandoille paremmin kuin toiset. Pandoille on tyypillistä, että toistaiseksi tuntemattomasta syystä bambukasasta valikoituu syötäväksi vain tietyt lajit tai tietyt osat bambuista. Erilaisia bambulajeja on kaikkiaan noin tuhat, hankkeessa testattiin yli 20 pakkasenkestävää lajia, joista jatkoon valikoitui kymmenkunta pakkasenkestävintä ja/tai pandoille maistuvaa lajia.
Bambuja on kasvutavaltaan kahta erilaista. Hankkeessa testattiin molempia lajeja. Hankkeen kokemusten mukaan matalat mätästävät lajit (Fargesiat) ovat parhaiten talven kestäviä. Maavarsia tekevät lajit (Phyllostachykset, Pseudosasat) tuottavat satoa huomattavasti nopeammin ja enemmän, mutta niiden talvenkesto on hieman Fargesioita heikompi. Ähtärin eläinpuiston pikkupandoille maistuu parhaiten Fargesia-lajin bambut ja Phyllostachys bissettii ja Pseudosasa japonica -bambut ovat isopandojen herkkua.
Hankkeen alussa mukana oli n. 50 kasvattajaa, joista suurin osa jättäytyi pois jo saman vuoden talvena, silloin yli -30 asteen pakkaset veivät sadon joulukuussa vähäisen lumikerroksen vuoksi. Myös Luokkakallio kertoo, että häneltä jäi ensimmäiseltä talvelta henkiin vain yksi bambupensas, mutta hänet on saanut jatkamaan bambun parissa kiinnostus lajiin. Salokangas puolestaan kertoo, että hänellä bambut ovat kestäneet todella hyvin vuodesta toiseen, ja nyt näkyy kuinka hyvin pensaat ovat jo muodostaneet pitkät juurensa.
Isopandojen rouskuttaessa tyytyväisenä bambua Ähtärin Pandatalossa molemmat kasvattajat toteavat jatkavansa bambun kasvatusta myös tulevaisuudessa.
