Eduskunnan huoltovarmuusselonteko. Suomen turvallisuuden perustan muodostavat kokonais-turvallisuuden toimintamalli, varautuminen ja ennakointi. Keskustan ryhmäpuheenvuoron käytti kansanedustaja Mikko Savola.
Kylmistä ja karuista olosuhteistamme johtuen Suomessa on mietitty näitä huoltovarmuuden kysymyksiä jo sadan vuoden ajan. Suomessa on pitkät kuljetusetäisyydet ja sijaitsemme syrjässä. Pahana päivänä, kriisin keskellä, näistä asioista ei loppukädessä huolehdi kukaan muu kuin me itse.
Kansallisen varautumisemme taso on onneksi hyvä. Kehittämistarpeitakin on. Keskustan eduskuntaryhmä kannattaa parlamentaarisen huoltovarmuustyön jatkoa myös tulevina vaalikausina. Huoltovarmuus on yhteinen asiamme.
Huoltovarmuuden turvaaminen edellyttää vahvaa aluepolitiikkaa. Kauttaaltaan elinvoimainen ja yritteliäs Suomi on myös huoltovarma Suomi. Tasapainoinen Suomi on kriisinkestävämpi Suomi.
Uhkakuvat ovat monipuolistuneet ja kriisit ovat pitkäkestoisempia. Tämä edellyttää yhä laaja-alaisempaa kansallista varautumista ja yhä tiiviimpää kansainvälistä verkostoitumista. Suomalaisten välttämättömät tarpeet on turvattava kaikissa olosuhteissa. Sota Euroopassa korostaa sotilaallisen huoltovarmuuden merkitystä. Kotimaisen puolustusteollisuuden osaaminen, kilpailukyky ja vientitoiminta on keskeistä huoltovarmuuden kannalta. Suomen, Ruotsin ja Norjan puolustusteollista yhteistyötä on tiivistetty. Tätä on jatkettava sotilaallisen huoltovarmuuden vahvistamiseksi.
Suomen tuleva Nato-jäsenyys parantaa osaltaan maamme huoltovarmuutta. Koronapandemia nosti esiin huoltovarmuutemme puutteet. Se on yksi keskeinen syy, miksi tämä selonteko päätettiin laatia. Selonteko antaa vastauksia nykyisiin vastuisiin ja rooleihin kansallisella ja alueellisella tasolla. Jatkossa ne tulee määritellä vielä nykyistä selkeämmin.
Ruuan loppuminen tai pula ruuasta on kriiseistä pahimpia. On sinänsä sääli, että vaadittiin pandemia ja sota, ennen kuin suomalaisen viljelijän arvostus yhteiskunnassamme ymmärrettiin. Poikkeukselliset ajat korostavat omavaraisuuden merkitystä. Kiitos kotimaisesta ruuasta kuuluu suomalaisille viljelijöille. Ilman viljelijöitä meillä ei ole ruokaa, eikä ruuantuotannon huoltovarmuutta.
Ilman kannattavaa ruuantuotantoa ei suomalaisella maataloudella ole tulevaisuutta. Viljelijän on saatava työstään asianmukainen korvaus. Tällä hetkellä näin ei ole. Kannattavuuskriisin ratkaisemiseksi on tehtävä paljon nykyistä enemmän. Koko ruokaketjun pitää kantaa tästä vastuunsa. Reilumpi tulonjako on välttämätöntä, jotta kotimaista ruokaa on tarjolla myös tulevaisuudessa.
Huoltovarmuuden ylläpitämiseksi tulee ruokaa voida tuottaa kannattavasti koko maassa. On varmistettava, että edellytykset maaseudulla elämiseen, asumiseen ja yrittämiseen ovat kunnossa. Tiet ja tietoliikenneyhteydet ovat yrittäjyyden perus-edellytyksiä. Myös veden saanti on perusasia. Vesihuolto on pidettävä jatkossakin julkisessa omistuksessa.
Sähkön ja lämmön on riitettävä myös tulevina talvina. Tässä paikallisilla energiayhtiöillä on keskeinen rooli. Esimerkiksi metsähakkeen ja turpeen saatavuus on varmistettava tuottajien kannalta tarpeeksi pitkillä sopimuksilla. Tämän talven jälkeen tulee uusi talvi. Olemassa olevat varastot on käytetty nopeasti loppuun. Viisas varautuu jo nyt tulevaan.
Energian osalta huoltovarmuus voidaan turvata vain koko Suomen voimavaroilla. On välttämätöntä, että investointeja koskeva lupaprosessi on tarpeeksi nopea, eivätkä investoinnit juutu turhaan byrokratiaan ja valituskierteeseen. Suomi tarvitsee lupa-asioiden käsittelytakuun, missä investointipäätökset saadaan tehtyä nykyistä nopeammin.
Yrittäjät, työntekijät ja teollisuus tekevät kaikki tärkeää työtä huoltovarmuuden eteen. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyö on suomalainen vahvuus, josta Keskusta tulee pitämään jatkossakin kiinni.
