Loppukesästä ja syksyn lähestyessä ovat susihavainnot eri puolilla Suomea taas kerran lisääntyneet. Kesän aikana varttuneet pentueet alkavat liikkua entistä laajemmalla alueella. Samalla lisääntyvät susivahingot.
Tiheän susikannan alueella tilanne on toistuvien susivahinkojen vuoksi täysin kestämätön. Lukuisat uutiset ja ihmisten kertomat omakohtaiset kokemukset susien hyökkäyksistä osoittavat tilanteen vakavuuden. Toimiin tilanteen korjaamiseksi on ryhdyttävä viipymättä.
Keskustan kansanedustajat Anne Kalmari ja Hilkka Kemppi muistuttavat, että viime eduskuntakauden päätteeksi saatiin valmiiksi kannanhoidollisen metsästyksen oikeuspohjaa selventävä metsästyslain 41 a pykälän muutos. Päätös syntyi hyvässä yhteisymmärryksessä. Nykyisten hallituspuolueidenkin edustajat olivat sitä hyväksymässä.
Kalmari ja Kemppi vetoavat siksi erityisesti maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahiin ja maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jenna Simulaan, jotta suden kannanhoidollisen metsästys saataisiin nyt pikimmiten liikkeelle.
– Aikaa ei ole hukattavaksi. Tilanne susialueille on täysin kestämätön. Lukuisat saamamme yhteydenotot kertovat siitä, millaisen pelon ja stressin keskellä susialueiden ihmiset joutuvat jatkuvasti elämään. Kaikista varotoimista huolimatta susien hyökkäys saattaa tapahtua minä yönä tahansa. Aamulla herätessä lampaat on voitu raadella ja tappaa laitumelle tai koira on voinut kadota pihasta, kuvaa tilanteen vakavuutta edustaja Kalmari.
Kalmari ja Kemppi korostavat, että suden kannanhoidollinen metsästys on välttämätöntä sosiaalisen kestävyyden turvaamiseksi. Sosiaalisten syiden huomioiminen onkin yksi kannanhoidollisen metsästyksen perusteista. Eduskunta on myös edellyttänyt, että suojelutason viitearvo ei voi perustua pelkästään genetiikkaan.
– Susi kuuluu Suomen luontoon, mutta ei ihmisten pihoihin, karja-aitauksiin ja lasten koulutielle. Kannanhoidollinen metsästyksen aloittaminen on välttämätöntä, jotta suden ja ihmisen kestävä rinnakkaiselo on jatkossa mahdollista. Tarvittava lainsäädäntö on jo edellisen eduskunnan päätöksen myötä olemassa, mutta missä viipyvät hallituksen toimet kannanhoidollisen metsästyksen täytäntöönpanemiseksi, kysyvät Kalmari ja Kemppi.
