Vahva ja välittävä Suomi- hallitusohjelmassa esitetään maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle leikkauksia alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen.
Leikkaukset kohdistuisivat vuosille 2025-2027, ja olisivat esityksen mukaan yhteensä 137,5 miljoonaa euroa kansallisista varoista. Kaikkiaan leikkaukset olisivat yhteensä yli 240 milj. euroa, EU-rahoitus mukaan lukien, eli liki puolet maaseudun kehittämiseen varatuista varoista.
Kansallisesta vastinrahasta leikkaaminen on aina jäsenvaltiolle itselleen haitallista. Vastinraha on magneetti, joka vetää meidän EU:lle maksamia jäsenmaksuja eli omia veroeurojamme takaisin Suomeen käytettäväksi. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen CAP27-kokonaisuus on Suomelle EU-jäsenmaksujemme suurin yksittäinen palauttamismekanismi. Mikäli kansallista rahoitusosuutta leikataan, vastaava EU-rahoitusosuus palautuu käytettäväksi jossain toisessa jäsenvaltiossa.
Ensi vuonna EU:ssa käynnistyy jo seuraavan ohjelmakauden suunnittelu ja neuvottelut
-Jos Suomi leikkaa nyt rahoituksesta, miten perustelemme uuden kauden rahoitustarpeita, kummastelee Leader-työn kehittämispäälikkö Heli Walls Suomen Kylät ry:stä. Suomi on jo nyt EU:n nettomaksaja ja leikkausten myötä Suomen maksuosuus kasvaa entisestään
Leader etsii ja rahoittaa uusia yritysalkuja maaseutualueilla. Leader tukee yrittäjien omistajanvaihdoksia, yritysten kehittämistä ja investointeja. Hallitusohjelman esitetyt leikkaukset Leader-rahoitukseen kohdistuisivat eritoten pienyrityksiin ja palveluihin. Maaseudulla toimivista yrityksistä 94,7 prosenttia on mikroyrityksiä, ja niiden pääasiallinen kehittämistukirahoitus tulee Leader-ryhmiltä.
Leader Aisapari myönsi kauden 2014-2022 aikana toiminta-alueelleen 152 yritystukea, yhteensä 12,24 milj. euroa.
Aisaparin myöntämän rahoituksen avulla perustettiin 29 uutta yritystä, luotiin 99 uutta työpaikkaa ja säilytettiin 401 työpaikkaa, muistuttaa Aisaparin toiminnanjohtaja Mervi Niemi-Huhdanpää.
– Leader-toiminta voimaannuttaa yhteisöjä tukemalla liikuntapaikkoja, kylätaloja, luontoreitistöjä, kulttuuritapahtumia ja paljon muuta. Kauden 2014-2022 aikana Aisapari rahoitti toiminta-alueellaan yhteensä 147 yleishyödyllistä investointihanketta. Näihin hankkeisiin tehtiin yhteensä huimat 118 695 talkootuntia.
Kehittämisyhdistys Aisapari myöntää hanke- ja yritystukia paikalliseen kehittämiseen alueellaan, jonka muodostavat Alajärvi, Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi, Lapua ja Vimpeli. Hankerahaa kaudelle 2023-2027 myönnettiin tammikuussa 6,7 miljoonaa euroa. Hakuprosessi alkoi juhannuksen korvilla ja elokuun loppuun mennessä Aisaparille oli saapunut jo yli 40 hakemusta. Tukien haku on jatkuvaa ja Aisaparin hallitus käsittelee hakemuksia kuukausittain kokouksissaan. Paikalliskehittämisen rahoitukselle on tarvetta nyt ja tulevaisuudessa.
-Leikkauksia ei tule kohdentaa Leader-rahoitukseen, jonka osuus CAP:n maaseuturahoituksesta on edelleenkin kaikkien EU-maiden alhaisinta tasoa, painottaa Mervi Niemi-Huhdanpää Suomen Kylät ry:n Leader-jaoston puheenjohtajana.
Aisapari on hyvä esimerkki verorahojen tuhlaamisesta. Jaetaan rahoja kaikkeen humpuukiin kuten johonkin ystävyyskyläprojektiin jossa hommattiin kylille jotain ystävyyskyliä ulkomailta. Kyllähän sitä pystyy ystäviä ulkomailta hommaamaan ilman ilman kymppitonnien verorahojen tuhlausta.
Aisapari oikein kannustaa investoimaan kaikkeen humpuukiin ”nyt on rahaa tarjolla, investoikaa johonkin!”. Sitten ostetaan jollekin yhdistykselle jotain ylimääräistä sen takia että saadaan rahaa tuhlattavaksi.
Paljon sellaisia hankkeita joista ei ole enää mitään hyötyä sen jälkeen kun hankeaika on päättynyt.