Suomessa on noin 500 turkistilaa ja niistä noin 90% vanhan Vaasan läänin alueella. Suomessa tuotetaan 2,5-3 miljoonaa turkisnahkaa vuosittain. Käytännössä kaikki menevät vientiin.
Pienessä Itäkylässä, Lappajärven itärannalla turkistarhausta elinkeinona harjoittava ja Pohjois-Suomen turkiseläinten kasvattajat ry:n puheenjohtajana toimiva Esa Rantakangas tietää mistä puhuu.
-Tämä on elinkeino minulle ja myös noin kahdellekymmenelle vakituiselle työntekijälle. Voin sanoa, ettei ole turkistarhausta ilman eläimiä. Tähän elinkeinoon on investoitu 57 toimintavuotemme aikana jonkin verran rahaa ja paljon työtä. Nykyinen tilanne huolestuttaa omalta kannalta, mutta myös yrityksemme ammattitaitoisia työntekijöitä.
-Mitkä ovat sitten keinot kohdata tulevaisuus? Tämänhetkinen suojautuminen ei ole riittävällä tasolla. Se on tehtävä uudelle tasolle. Ei auta ampua lintuja tarhoilta, niitä löytyy lisää aina.
Kaikki toimenpiteet tulee tehdä tulevaisuuteen tähdäten ja yritystoiminnan jatkuvuuden turvaten. Uskon, että yhdessä viranomaisten kanssa löydämme tavan toimia turvallisesti sekä eläinten että ihmisten kannalta.
Nyt olisi hyvä hetki lopettaa turkistarhaus kun on lintuinfluenssa. Valtio voisi maksaa samalla myös kunnille korvauksen verotuloja tuoneen elinkeinon kieltämisestä, vähän samalla tavalla kuin Kauhavakin sai aikanaan 2,5 miljoonan tukipaketin lentosotakoulun lakkautuksesta. Turkistarhat voitaisiin muuttaa aurinkopaneelifarmeiksi.
Joku humoristi ehdottikin jo aiemmin että turkistarhauksen lakkauttamisen jälkeen näille eläinten keskitysleireille voitaisiin alkaa jälkeen järjestämään turistikierroksia samalla tavalla kuin Euroopassa on toisen maailmansodan aikaisille keskitysleireille järjestetty.