Kaupunginvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Keijo Kaleva (sd.) Virtain veteraanijuhlassa | Pandemian hellittäessä nousi uusi uhka

0
Seppeleenlasku Virtain sankarihaudalle veteraanipäivänä.

Jarkko Ruohola/ J-Pnews
Virrat

Virroilla vietetyn kansallisen veteraanipäivän juhlassa keskiviikkona (27.4.) kaupunginvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Keijo Kaleva (sd.) muistutti puheessaan kuulijoita koronapandemian jälkeisestä uudesta uhasta.

– Pandemian hellittäessä on noussut uusi uhka, joka meitä suomalaisia koskettaa inhimillisen näkökulman lisäksi historiamme ja maantieteen takia kovasti. Ei voi ymmärtää nykyaikana, että tällaisia valloituspyrkimyksiä on. Ei elintilasta, turvallisuudesta tai mistään historian perinteestä johtuvina.

Keijo Kaleva

-On vaikea uskoa, että avoimessa demokraattisessa yhteiskunnassa enää tänä päivänä voisi nousta valtaan voimia, jotka vähät välittävät rauhallisesta rinnakkain olosta. Sen sijaan yhteiskunnassa, josta demokraattiset perinteet puuttuvat, tiedotus on ohjattua ja rajattua, se on nykyään mahdollista. Naapurimaassa on kunnioitettu maatuskoja. Vaatisi varmaa heidän kaduille tulon ja voimannäytön, pohdiskeli Keijo Kaleva.

-Meillä Suomessa tilanne on otettu vakavasti. Luottamustamme on loukattu. Pitkän suhteellisen rauhallisen ajan jälkeen on surullista, että viimeiset sotiemme veteraanit joutuivat näkemään tämänkin, murehti Keijo Kaleva

Puheensa lopussa Keijo Kaleva palasi ajassa sortokauteen. – Sortokaudella ennen itsenäisyyttämme tsaari Nikolai II:n aikana eri ministeritehtävissä toiminut Sergei Witte opasti tsaaria pyrkien hillitsemään pahimpia Suomeen kohdistuneita venäläistämispyrkimyksiä sanomalla ” Suomalaiset ovat olleet korrekteja, kun me olemme olleet korrekteja”. Minusta tuntuu, että olemme täyttäneet tämän neuvonantajan ohjeen omalta puoleltamme, oli Keijo Kalevan näkemys asiasta.

Vs. kirkkoherra Jukka Taskinen

Virtain seurakuntasalissa järjestetyn juhlan avajaissanat esitti vs. kirkkoherra Jukka Taskinen. Hän piti tärkeänä, keskeisenä asiana, minkälaisen henkisen ja hengellisen perinnön olemme saaneet veteraanisukupolvelta ja miten hoidamme oman puolemme ja pestimme, kun on kyse isänmaan asiasta. – Olemmeko omaksuneet Veteraanin Iltahuudon sanoman sydämemme tasolle. Monet kerrat viime vuosina olemme kuunnelleet kyyneleet silmissä Veteraanin iltahuutolaulua. Onko tuon laulun sanat ja sävel piirtynyt sillä tavoin mieleemme, että muistamme sen koko elämämme ajan ja sen lisäksi välitämme sitä nuoremmille sukupolville, toivoi Jukka Taskinen.

Juhani Viita

Juhlan musiikillisesta ja runollisesta annista vastasi trubaduuri Juhani Viita. Yleisö sai nauttia puolen tunnin setistä Viidan esittämien laulujen ja yhden runon muodossa, jotka hän myös taivalalla kerronnallaan nitoi yhteen Suomen historian merkittäviin ajankohtiin.

 

 

Vas. sotaveteraani Tauno Suomela, keskellä Keiturinpuiston virikeohjaaja Hanna Kaskinen ja oik. sotaveteraani Kauko Ollila.

Juhlassa oli myös läsnä kaksi virtolaista sotaveteraania Kauko Ollila, joka täyttää tulevana lauantaina (30.4.) kunnioitettavat 102 vuotta ja alkuvuodesta 97 vuotta täyttänyt Tauno Suomela. Ollila on ollut mukana sekä talvi- että jatkosodassa. Suomela on osallistunut jatko- ja lapinsotaan. Molempien veteraanien hartaana toiveena on, että tulevaisuudessakin saataisiin elää rauhassa. Juhlatilaisuus päätettiin juhlallisesti Maamme-lauluun.

Ennen seurakuntatalolla pidettyä juhlaa laskettiin seppeleet Killinkosken ja Virtain sankarihaudoille. Seppeleen laskijoina toimivat Eila Kalliomäki ja Tapani Heinonen.  -jr


 

JÄTÄ KOMMENTTI