Keskustan kansanedustajat Vesa Kallio, Anne Kalmari ja Mikko Savola ovat huolissaan suomalaisen ruuantuotannon tukemisen asettamisesta vastakkain puolustushankintojen kanssa. Keskustan kansanedustajat korostavat kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuuden merkitystä, ja kehottavat julkisessa keskustelussa välttämään aiheesta tarpeetonta vastakkainasettelua. Edustajat viittaavat esimerkiksi viime viikolla (27.2.) MustRead-uutismedian julkaisemaan kokoomuksen kansanedustaja Jarmo Lindbergin haastattelun. Haastattelun aiheena oli Venäjän sotatalous ja sen tuomat uhat Euroopalle.
- Kyseisestä haastattelusta tuli hyvin ilmi entisen puolustusvoimain komentajan asiantuntemus sotiin ja turvallisuuteen liittyen. Myös analyysi Euroopan tilanteesta oli varsin osuva. Sen sijaan kokonaisturvallisuuden merkityksestä, johon kuuluu keskeisesti myös ruuantuotanto, olisi kaivannut selvempää näkemystä, kertoo Savola.
- Varsinainen harhalaukaus Lindbergille tuli haastattelun lopussa, jossa hän totesi, että “Valtaosa EU:n rahoista menee maatalouteen, vaikka Euroopassa käydään suursotaa. Viisi vuotta EU:n sotilaskomiteassa istuneena kysyn, olisiko aika muuttaa tilanne.”, toteaa Kallio.
Keskustan kansanedustajat muistuttavat, että kaikkien on syytä huomioida ainakin seuraavat kolme seikkaa niin kansanedustaja Lindbergin kommentteihin, kuin myös laajemmin turvallisuuteen ja varsinkin kokonaisturvallisuuteen liittyen.
EU:n budjetista menee noin kolmasosa maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen – ei siis ”valtaosa EU:n rahoista”. EU:n kokonaisbudjetti on noin yksi prosentti jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta. Toisin sanoen maatalouden ja maaseudun kehittämisen osuus on tästä reilut 0,3 prosenttia.
Puolustautuminen hyökkääjää vastaan vaatii aseita, mutta se vaatii myös ruokaa. Puolustustarvikkeiden ja elintarvikkeiden saatavuus on turvattava kaikissa olosuhteissa – epäonnistuminen kummassa tahansa johtaa tappioon.
Kauttaaltaan asuttu maa on aina turvallisuuspoliittisesti vahvempi valtio – maatalous-, maaseutu- ja koheesiopolitiikalla mahdollistetaan myös Itä-Suomen ja koko EU:n itärajan asuttuna ja elinvoimaisena pysymistä. Näitä panostuksia tehdään tällä hetkellä niin Suomessa kuin EU:ssa liian vähän.
- Valitettavasti kaikenlainen vastakkainasettelu on paheneva ilmiö niin Suomessa kuin läpi maailman. Ruokaa ja puolustuskykyä ei kannata tähän ilmiöön vetää mukaan, muistuttaa Kalmari.
