Pentti Hautala/ J-Pnews
Alavus/Töysä
Monena aikaisempana vuonna, erityisesti viime keväänä, kesän, sekä syksyn aikanakin olen useampiakin varpus- ja tuulihaukankin huomannut olevan hengettömänä maastossa. Yhden varpuhaukan lento oli päättynyt marraskuunkin aikana pellon reunaan ja toisen piha-alueen hiekalle.
Haukat ovat rauhoitettuja, mutta siitä huolimatta niitä ammutaankin. Olen havainnut sellaistakin tapahtuvan, kun muuten ehjässä linnussa on ollut nähtävissä luodin- haulien lävistinjälkiä. Mutta se on ihmetyttänyt minua, kun kuolleena löytyneiltä varpushaukoilta yleensä puuttuu ainoastaan pää. Myöskin sellaisia raatoja, joilta on nokittu hieman sisäelimiäkin ruuaksi.
Mainitut luonnossa tapahtuvat ”mysteerit” avautuivat minulle ainakin osaksi, nyt marraskuun aikana. Huomasin muun muassa, kuinka kaunahaukka ajoi takaa varpushaukkaa. Hetken kuluttua kuului kirkaisu. Riensin katsomaan ja löysin päättömän varpushaukan. Isompi haukkaserkku oli katkaissut kaulan pienemmältään ja vienyt pään mennessään.
Kanahaukka käyttää pääravintonaan lintuja ja nisäkkäitä. Tavallisimpana ja helpompia kohteina saalistettavaksi ruuaksi ovat: kana- ja varislinnut, kyyhkyt, rastaat, oravat ja jäniksetkin. Varpushaukan mieliruokaa on samat kohteet. Mutta jänikset ovat ainakin elävinä liian suuria otuksia nujerrettavaksi hengiltä.
Eri haukkalajit ovat havaintoni mukaan viime vuosia kaikesta huolimatta lisääntyneet. Tämä johtunee esimerkiksi siitäkin, kun kyseinen lintulaji on tullut yhä tuttavallisemmaksi ja rohkeaksi ihmisien suhteen.
Haukat pesivät nykyään jopa aivan asuintalojen piha-alueille, kaupunkien- ja kyliin taajamiin. Tuulihaukat ovat rohkeampia. Ne ovat perustaneet kotinsa ja ruokkineet poikansa lentäväksi aivan asuintalojen läheisyydessä. Pesintä on onnistunut hyvin, jopa kymmenen metrin päähänkin talosta vanhassa harakanpesässä.
Kun haukat ovat lisääntyneet, niin kilpailu kovenee ruuasta. Varpushaukka on kanahaukan pahin kilpailija, pyydystämässä samoja lajeja. Tästä johtuu se, että kanahaukat iskevät tilaisuuden tullen läheisen lajitoverinsa kimppuun.
Samoinhan käyttäytyvät sudetkin. Ne pyrkivät myös innokkaasti tappamaan läheisiä lajitovereitaan olevat koirat. Sudet ajattelevat koiria kilpailijoikseen-vihollisikseen?
Kuvat: Pentti Hautala