Pentti Hautala/ J-Pnews
ALAVUS/TÖYSÄ
Töysän-seuran kotiseutuviikon päätösjuhlassa nuorisoseuralla julkistetiin ja palkittiin Tohnisen Äijän arvonimellä sekä puuveistoksedlla Erkki Vainionpää.
Tämän vuoden Äijä onkin mitä sopivin arvonimen saajaksi.
Onhan Erkki syntynyt noin 72-vuotta sitten Tohnin kylässä ja siellä myös aikuiseksi varttunut. Erkki on kehittänyt kotikylää ja hoitanut samalla monia luottamustoimia.
Vainionpää on toiminut muun muassa Töysän kunnanhallituksen puheenjohtajana, valtuustossa, lautakuntien ja metsänhoitoyhdistyksen johdossa, Eläkeliitossa valtakunnallisella, maakunnallisella ja paikallisella tasolla. Onpa Erkki ollut melkoinen pesäpallonpelaajakin nuoruudessaan.Ja lisäksi monessa muussa…
Elämäntyönsä Vainionpää on tehnyt maanviljelijänä ja yrittäjänä. Edelleen harrastustoiminta Eläkeliitossa on aktiivista. Yritystoiminta jatkuu mm. pojan apuna puuhakkeen ja koneiden parissa.
Erkki asuu Helinä-vaimonsa kanssa Ponnenjärven rannalta hankkimassaan talossa. Poika perheineen isännöi Vainionpään taloa Tohninkylässä.
Tohnisen Äijän valinnan suoritti Alavuden kaupungihallitus. Palkitsijoina toimivat kaupunginjohtaja Liisa Heinämäki ja vuoden 2020 ”Äijä” Anni Tikkamäki.
Juhlapuheessaan töysäläissyntyinen,kasvastustieteiden ja filosofian maisteri Ari Holkko nosti esiin koulutoiminnan kehitystä Töysässä ja laajemminkin.
– Täytyy todeta Töysän olleen takapajulan koulutoiminnan alun käynnistyksessä. Kirkon toimesta järjestetiin 1850-luvulla kansanopetusta eli alkeisopetusta. Kiertokoulutoimintaa toteutettiin eri taloissa. Näin toimittiin vuosien ajan senkin jälkeen, kun v.1865 säädetty kunnallisasetus erotti kirkollisen ja kunnallisen hallinnon toisistaan.
Kunnalle asetettiin velvoite koulutoimen hoitamisesta. Vuoden 1866 kansakouluasetuksen mukaan jokaisen lapsen oli saatava omassa kylässään alkeisopetusta ainakin lukemisessa, kirjoituksessa, laskennossa ja virrenveisuussa.
Kansakoulun perustaminen oli saarnaja E.Malmbergin aloitteesta Töysän kuntakokouksessa käsiteltävänä jo vuoden 1869 maaliskuussa. Kannanotoissa olivat kuitenkin täysin kielteisiä.
Vasta vuonna 1891 kansakouluasiasta käytiin uusi ja perusteellinen keskustelu. Maaherra Järnefelt halusi henkilökohtaisesti arvovallallaan kiirehtiä Töysän kouluratkaisua. Koulu alkoikin määräysten mukaan v. 1891 elokuussa pikkulasten kouluna. Kuukautta myöhemmin se laajeni nelivuotiseksi, ylämmäksi kansakouluksi.
Kirkonkylään rakennettiin koulutalo, joka vihittiin käyttöön 3.10.1893. Koulu toimi Töysän ainoana kouluna 17 vuotta. Tuuriin valmistui koulu v. 1910, Hakojärvelle 1925, Suutalaan 1927, Mutkankylään 1932, Tohniin 1935, Keisalaan 1937. Lisäksi koulutoimintaa oli Liesmäen talossa 1940-50 luvun vaiheessa viiden vuoden ajan ja Niemekylässä supistettu kansakoulu.
Holkko mainitsi kansakoulun perustetun toiseksi viimeisenä koko Etelä-Pohjanmaan alueella.
Töysässä on toki toimittu myös kouluasioissa mallikkaasti. Vuonna 1963 kunnan sinnikäs anomus kokeilukeskikoulun saamiseksi, johti lopulta tulokseen. Kokeilu onnistui hyvin. Tämä mahdollisti Töysän siirtymistä varhaisessa vaiheessa, ensin yhtenäisyyskouluun ja myöhemmin peruskouluun vuonna 1972.
Jumalanpalveluksen ja sankarihaudoille suoritetun kunniakäynnin jälkeen juhla alkoi Ns:lla kahvituksella. Anni Tikkamäki puuhasi emäntänä ja Reijo Tikkamäki täytti kahvikupit. Kastamisina oli herkulliset Tohniset leivokset ja voileipäkaukkua.
Tervehdyssanat esitti runsaalle yleisömäärälle Töysä-seuran puheenjohtaja Tapani Ala-Mutka. Tapani korosti nyt vietetyn, monipuolisen tapahtumaviikon tärkeyttä kotiseutuhengen nostattajana.
Haitarilla väkeä viihdytti Neea-Riikka Moisio. Kansantansseja pyörähtelivät Töysän kruunuhäätanssijat, Anelma Myllymäen johdolla. Säestäjinä kunnostautuivat Reijo Nieminen ja Risto Purho. Naiskuoro lauloi, juhlan juontajan Ritva Sorilan johtamana. Päätössanat esitti seurakuntapastori Ellen Kiviharju.
