Töysän Suutalassa… 123-VUOTIAALLE TUULIMYLLYLLE UUSI KATTO

0
(vas) Kattomestarit Niko Vähäsoini, Janne Keskinen ja Erkki Tiensuu sekä Johanna Suutala. - Taustalla koko maailmassa harvinainen, 123-vuotias, kaartuvalla hirsiseinällä ja päreillä päällystetty tuulimylly (Kuva:Pentti Hautala)

Pentti Hautala/J-Pnews
ALAVUS/TÖYSÄ

Suutalankylän asuintalot sijoittuvat molemmin puolin Töysä-Lehtimäen maantietä. Töysän kirkonkylästä matkaa tulee noin 13 kilometriä ja Lehtimäen kirkolta noin kahdeksan.

Töysän suunnasta maantietä Akkalanmäeltä laskiessa avautuu Suutalan kumpuilevasta peltoaukeasta kaunis näkymä. Ensimmäisenä katse on kiintynyt jo 123-vuoden ajan komeaan ”Orasmaan” tuulimyllyyn. Rakennuksessa on korkeutta noin 12 metriä ja siipien kärjet kohoavat yli 15 metriin.

Mylly sijaitsee idyllisessä Johanna Suutalan talon pihapiirissä, vanhan viljankuivaajan läheisyydessä. Ja mikä parasta tilan haltija Johanna Suutala on huolehtinut myllyn kunnossapidosta viime vuosikymmenien aikana.

Nytkin mylly vanhukselle laittoivat uuden yläkaton. Mestareina touhusivat alan ammattimiehet Erkki Tiensuu, Janne Keskinen ja Niko Vähäsoini. Johannan vastatessa enemmistä projektin kustannuksista.

– Toki muitakin kyläläisiä hommaan osallistuu ja toimii tarvittaessa tekijöinäkin, kun ulkopuolista rahoitusta ei ehditty nyt ennakkoon hakea.
– Entisen pärekaton tilalle asennettiin tällä kertaa ”vanhanaikainen” huopakatto ja reunapellit sekä muu tarvittava. Eiköhän tämä katto kestä ainakin seuraavat sata vuotta, naurahtaa Johanna.

Suutalan Johanna tietää Erkki Erkinpoika Suutalan rakennuttaneen tuulimmyllyn vuonna 1898. Sillä on jauhettu vuosikymmenien ajan ainakin karkeita jauhoja.

Sadekuurot toivat lisäjännitystä noin 12-metriä korkella työskenteleville Erkki Tiensuulle ja Niko Vähäsoinille. (Kuva: Pentti Hautala)

– Naapurin nykyiselle isännälle Heikki Suutalalle oli hänen edesmennyt Jaakko-isänsä kertonut, että 1930-luvulla pojat joskus halusivat ottaa kyytiä myllynsiivissä roikkuen. Piiskaa sai moni, kun tavoitettiin tuoallaisesta temppuilusta.
– Jaakko oli myöskin muistellut, että hänen mennessään kouluun ensimmäiselle luokalla v. 1939, myllyn siivet putosivat.

Johanna muistelee,että satavuotispäivän kunniaksi tuulimylly entisöitiin. Levelän Heikki-Pekka teki aloitteen ja Suutalan kylätoimikunta anoi silloin Museovirastolta osa-avustusta. Tuulimyllyyn laitettiin niin sanottuja näennäissiipiä kahdeksan (8) kappaletta, viraston vaatimuksesta.

Antti Huvila teki päreet katolle ja koko hirsisen alaosan päällystykseen. Matti ja Juhani Huvila sekä Seppo Saarimäki suorittivat remontin.
– Vuonna 2011 piti siipiakseli uusia ja Matti Huvila hommasi sekä laittoi siihen kestokäsitellyn hirren. Samalla hän tukevoitti tärkeän puuosan paikoilleen kulumisen estämiseksi.
– Liisa-myrsky sai aikaan, että yläkatto alkoi hieman vuotamaan. Erkki Tiensuu lupautuikin nyt työmiestensä kanssa ja nostolava-autoineen laittamaan yläkattoon, uuden harmaansävyisen huopakatteen. Samanlaisen, kuin aikoinaan laitettiin alempaan kattoon.
– Korkeus ja katon erityinen muota laittoivat hommalle omat haasteensa. Onneksi Tiensuun yrityksellä on tällaisiinkin kattoremontteihin olemassa valmiudet ja ammattitaitoa. Samalla vaihdetaan myös aluslaudoitusta, esittelee Johanna.

Johanna Suutala toteaa tuulimyllyn kuuluvan kylän keskeiseen ja kiinnostavaan perinnemaisemaan. On tärkeää, että tyylimyllystä pidetään huolta. Päätietä kulkevat pyhsähtyvät usein kuvaamaan myllyä.

– Nyt elokuun alkuviikollakin kävi kaksi tuulimyllytutkijaa. Suomalainen, kaverinaan hollantilainen. He kiertävät kuvaamassa kaikki Suomen vanhat myllyt.
– Tällainen, pyöreästi kaartuvista hirsistä koottu ”harakkamylly” onkin harvinaisen persoonallinen rakennus. Tutkijat Kirsti Horn ja Leo van der Drift laittoivat minulle viestin, että sydäntä lämmittää kun myllyistä pidetään huolta!


 

JÄTÄ KOMMENTTI