Arviolta 1/3 kuntien omistamista, hyvinvointialueilla vuokralla olevista kiinteistöistä uhkaa jäädä tyhjilleen. Taloudellinen vaikutus kuntien käyttötalouteen on suuri, jos tyhjillään olevista kiinteistöistä ei päästä eroon.
Hyvinvointialueille vuokralle siirtyneiden sote- ja pelakiinteistöjen tulevaisuus huolestuttaa osaa kunnista, selviää Kuntaliiton ja Senaatti-kiinteistöjen toteuttamasta kyselystä.
Kaikki nykyiset tilat eivät kunnoltaan tai sijainniltaan välttämättä enää vastaa hyvinvointialueiden eivätkä myöskään kuntien tarpeita. Osalle kunnista tulee haasteita tyhjenevistä sote-kiinteistöistä, ja taloudellinen vaikutus on kuntien käyttötalouteen suuri, mikäli tyhjillään olevista kiinteistöistä ei päästä eroon.
– Vaikka kyse on suuntaa antavasta kyselytutkimuksesta, Senaatti-kiinteistöjen kuntien tilatietopalveluyksikkö ja Suomen Kuntaliitto ry jakavat yhteisen huolensa kuntien omistaman sote- ja pelakiinteistöjen tulevaisuudesta. Tutkimuksen tulevaisuuskuvan osittainenkin toteutuminen seurannaisvaikutuksineen on kuntien kannalta niin merkittävä, että toimenpiteisiin on ryhdyttävä viivyttelemättä, summaa tilapalvelupäällikkö Mikko Simpanen.
Kunnat arvioivat, että noin 780 sote- ja pelastustoimen tilaa (noin 2,1 milj. htm²) jää tyhjiksi, ja vuokratuloja menetetään noin 226 miljoonaa euroa vuodessa. Tilamäärällisesti tämä on noin 30 % kuntien hyvinvointialueille vuokraamasta tilamäärästä. Kunnat suunnittelevat myös myyvänsä sote-kohteita noin 2,8 miljoonaa neliömetriä vuosien 2023–2025 aikana.
Verkostoprojekti tarjoaa kunnille tukea tyhjilleen jäävien kiinteistöjen haasteeseen, julkisen sektorin tilaohjelmasta lisäapuja
Kuntaliitto ja FCG käynnistävät yhdessä verkostoprojektin, jonka tavoitteena on tarjota kunnille asiantuntija- ja vertaistukea, jotta kunnat pystyvät onnistuneesti vastaamaan tyhjilleen jäävien kiinteistöjen haasteeseen. Verkoston ensisijaisena kohderyhmänä ovat kunnat, joille hyvinvointialueiden palveluverkkoselvitysten myötä on jäämässä tyhjiä kiinteistöjä. Mukaan voivat tulla myös kunnat, joilla on haasteita koulu- tai muiden kiinteistöjen kanssa samassa teemassa.
Lisäksi Kuntaliitto on yhdessä Senaatti-kiinteistöjen kanssa ehdottanut laaja-alaisen työryhmän perustamista. Työryhmän tarkoituksena on tarkentaa ja yhteensovittaa vuokraustoimintaa sekä tehdä ehdotuksia sen kehittämiseksi. Tavoitteena on tehostaa julkisen sektorin tilakustannuksia ja ratkaista tilaomaisuuskysymyksiä valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien välillä. Asia on myös huomioitu hallitusohjelmassa julkisen sektorin tilaohjelman muodossa.
– Kysely herätti kysymyksiä siitä, miten kuntien ja hyvinvointialueiden välinen vuokraustoiminta kehittyy tulevaisuudessa. Vastaukset heijastelevat merkittäviä muutoksia sote-kiinteistöjen hallinnassa ja niiden vaikutuksia kuntien talouteen ja palveluverkkoon, kertoo Simpanen.
Tiesitkö?
Kuntien omistamat tilat siirtyivät hyvinvointialueiden hallintaan vuoden 2023 alusta. Hyvinvointialue ja kunta tekivät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen käytössä olevien toimitilojen hallinnasta vuokrasopimuksen siten, että se on voimassa vähintään 31.12.2025 asti. Lisäksi Hyvinvointialueille siirtyi kuntien aiemmin tekemiä vuokrasopimuksia.
Kysely toteutettiin Manner-Suomen kunnille sähköisellä kyselylomakkeella 8.6.–25.8.2023
Suomen Kuntaliitto ry ja Senaatti-kiinteistöjen kuntien tilatietopalveluyksikkö selvittivät valtiovarainministeriön pyynnöstä kyselyllä kuntien hyvinvointialueille vuokraamien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tilojen tilannekuvaa ja tulevaisuuden näkymiä. Vastauksia saatiin yhteensä 74 eri kunnasta, jotka sijaitsevat eri puolella Manner-Suomea. Kyselyyn vastasi 22 prosenttia kunnista, joten tulokset ovat suuntaa antavia.
